Kävellen Sastamalan ympäri – “Toivon, etteivät ihmiset pelästy kulkuria”

Outileena Uotila tutkii kartasta mahdollisia reittejä matkalleen. Hän uumoilee kulkevansa pääosin metsäpolkuja pitkin.

Outileena Uotila tietää kokemuksesta, että kävely tekee hyvää. Sastamalalainen taiteilija lenkkeilee päivittäin viiden kilometrin verran.

”Kävely ei ole minulle vain lenkkeilyä tai ulkoilua, se on luonnon kokemista, monenlaisia ääniä, erilaisia valo- ja sääolosuhteita, tuntumaa iholla ja jalan alla. Ympäristöä aistimalla ajatukset jäävät ajattelematta. Luonteelleni sopiikin parhaiten kuljeskelu ilman tarkempaa päämäärää tai määränpäätä”, hän kuvailee.

Kävely on olennainen osa Uotilan seuraavaa projektia: hän aikoo kulkea Sastamalan ympäri kulkurin tavoin.

Innoituksen kävellen tehtävään reissuun taiteilija sai lomaltaan Islannista. Tuulisella arolla hänet täytti uskomaton vapauden kokemus ja ymmärrys siitä, että hänellä on terveet jalat, joilla on mahdollista kulkea vapaassa maassa.

”Ilo tästä mahdollisuudesta kehkeytyi mielessäni kävelyksi kotikuntani ympäri.”

Matka alkaa Illosta

Outileena Uotila lähtee matkaan Illosta tänä perjantaina 29. maaliskuuta. Perheellinen taiteilija ei kävele koko Sastamalaa ympäri yhdellä kertaa, vaan omistaa kuljeskelulle muutaman viikonlopun perjantaista sunnuntaihin. Ensimmäisten kolmen päivän tavoite on selviytyä Illosta Sammaljoen jokivartta Kämmäkkään ja sieltä Keikyän puolelle.

”Koska vapaus on tärkeää, en ole asettanut matkalleni rajoitteita. En halua mitata aikaa tai matkaa. Kun en jaksa enempää tai haluan muuten lopettaa kulkuni siltä päivältä, toivon voivani tehdä sen.”

Uotila onkin kaavaillut koputtelevansa rohkeasti eteen tulevien talojen ovia päästäkseen lepäämään ja ehkä jopa haukkaamaan jotain. Palkaksi hän lupaa vaikka piirtää, lukea runon, kertoa tarinan, pestä ikkunat tai ihan vaan jutella talon asukkaiden kanssa.

Siltä varalta etteivät talojen ovet avaudu, aikoo Uotila pakata reppuunsa makuualustan ja kevyen avaruuspeiton, jotka mahdollistavat yöpymisen ulkona.

Muuten matka taittuu kevyissä kantamuksissa; varakengät ja -sukat on otettava mukaan sekä kynä, paperia ja kamera. Matkansa vaiheista nainen raportoi Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistykselle, jonka sihteeri Maiju Vuorenoja päivittää ne edelleen yhdistyksen sivuille.

“Jännittää!”

Muutama päivä ennen kulkuriksi ryhtymistään Outileena Uotila vaikuttaa rauhalliselta. Sisimmässä kuitenkin myllertää.

Luonnossa liikkuminen yksin on luontevaa eräoppaana Lapissa toimineelle ja yli 20 vuotta Korteniemen perinnetilaa Liesjärven kansallispuistossa emännöineelle taiteilijalle, mutta se, miten asukkaat reagoivat ovellaan koputtelevaan Uotilaan, jännittää.

”Toivon, etteivät ihmiset ainakaan pelkäisi tällaista kulkuria, vaikka eivät minua haluaisi sisään päästääkään.”

Tulevalta kävelyltään taiteilija ammentaa myös aineksia seuraavaan taideprojektiinsa. Sen aiheena on taivas, joka on vähän kuin luonto – se on kaikkialla.

”Kuljinpa missä vaan, taivas on aina mukana; edessä ja takana, sivuilla ja yläpuolellani.”

Outileena Uotila ei pelkää liikkua yksin luonnossa. Hän on työskennellyt aiemmin esimerkiksi eräoppaana Lapissa. “Enemmän jännittää ihmisten suhtautuminen kulkuriin.”
  • Nimetön

    Keveitä askelia! Olet ihana tervehenkinen luonnonlapsi, täällä toinen samanhenkinen tyttönen. Nautitaan keväästä ja puhtaasta luonnosta

Kommentointi ei ole käytössä.