Huittislaiset eduskuntavaaliehdokkaat perussuomalaisten Niina Immonen ja keskustan Martin Ylikännö istuvat vastakkaisilla puolilla pöytää. Ylikännö hörppii kupistaan kahvia, Immosen mukissa höyryää kaakao. Kaksikko pohtii, mihin suuntaan lähtee seuraavaksi jakamaan flaijereitaan.

”Onhan tämä vähän kummallista, että ajelemme yhdessä jakamassa mainoksiamme postilaatikoihin. Asetelma voisi olla hyvinkin erilainen, mutta emme koe toisiamme sillä tavalla kilpailijoiksi”, Ylikännö kertoo Immosen nyökytellessä.

Vielä erikoisemmaksi tilanteen tekee se, että Ylikännön kampanjapäällikkönä toimii Immosen juuri 19 vuotta täyttävä poika Joonas.

”Onhan se hauska tilanne, että minä olin nähnyt Martinin flaijerit ennen kuin hän”, Immonen naurahtaa.

Äiti ei myönnä olevansa katkera, vaikka hänen puolueensa ei ole pojan puolue.

”Mutta olen minä muutaman kerran sanonut, että poika voi sitten muuttaa Martinille.”

Yhteinen agenda

Eri puolueiden listoilta eduskuntaan pyrkiviä Ylikännöä ja Immosta yhdistää yhteinen agenda. Molemmat haluavat huittislaisen edustajan eduskuntaan liki 30 vuoden tauon jälkeen. Viimeisin huittislainen läpimenijä oli Einari Nieminen vuonna 1987.

”On mahdotonta verrata, olisivatko asiat Huittisissa toisella tavalla, jos täältä olisi ollut edustaja näiden vuosien aikana. Siitä on kuitenkin näyttöä, että kansanedustajalla on mahdollisuus vetää kotiinpäin ja pitää omaa kotikuntaa koskettavia asioita esillä”, Ylikännö pohtii.

”Huittisten kohdalla kansanedustajan olisi tärkeää lobata täällä toimivia yrityksiä. Voitavansa pitäisi tehdä myös kaupungin elinvoiman ja vetovoiman eteen”, Immonen jatkaa.

Huittislaiset ehdokkaat haluavat vedota huittislaisiin äänestäjiin, jotta näissä vaaleissa oman kylän edustaja saadaan eduskuntaan. Huittisissa on noin 8 000 äänioikeutettua.

”Neljän vuoden takaisen äänestysprosentin perusteella Huittisissa annettaan noin 5 600 ääntä. Jos äänet keskitettäisiin oman kunnan ehdokkaalle, periaatteessa jo sillä pitäisi saada yksi edustaja”, Ylikännö laskeskelee.

Immonen ja Ylikännö tietävät, että todellisuudessa ääniä pitää kuitenkin tulla myös muualta.

”Maantieteellisesti ajateltuna tämä kulma Satakunnasta on täysin paitsiossa”, Immonen sanoo.

”Kansanedustajista kolme neljäsosaa tulee maakuntien keskuskunnista. Nämä metsänkulmat ovat jääneet aivan liian vähälle edustajamäärälle”, Ylikännö komppaa.

“Pienen vaalipiirin tilanne on aina raaka”

Immonen on ehdolla eduskuntaan ensimmäistä kertaa. Itse hän on asettanut tavoitteekseen 71 ääntä, mutta vaalipäällikkö uskoo tuhannen äänen rajan ylittyvän.

”Toive on tietenkin mennä läpi, mutta ajatukseni ovat osittain jo neljän vuoden päässä, seuraavissa eduskuntavaaleissa. Tällä ehdokkuudella haluan tehdä pohjaa myös tuleville kuntavaaleille ja mahdollisesti edessä oleville maakuntavaaleille”, Immonen kertoo.

Ylikännö pyrki eduskuntaan jo neljä vuotta sitten. Silloin äänisaaliiksi kertyi noin 1200 ääntä, mitä mies pitää hyvänä suorituksena ensikertalaiselle. Tällä kerralla tavoitteena on roimasti parempi tulos.

”Jos äänimäärään ei tule radikaalia kasvua, niin sitten homma on mennyt metsään.”

Gallupeissa keskusta ei ole loistanut kannatuksellaan. Ennusteiden perusteella Satakunnan toinen paikka saattaakin luisua SDP:lle.

”Satakunnassa on yhteensä vain kahdeksan paikkaa ja pienen vaalipiirin tilanne on aina raaka. Toivon, että kannatus saadaan vielä käännettyä ja onnistumme pitämään molemmat paikkamme”, Ylikännö pohtii.

Koko jutun voit lukea keskiviikkona ilmestyneestä Alueviestistä.