Aprillipäivänä 1. huhtikuuta tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Paula Lehtinen aloitti yrittäjänuransa. Vastavalmistuneessa Kassantalossa avasi tuolloin ovensa Puistokadun Kemikalio, joka oli nuorelle Lehtiselle toteutunut unelma.

Ensimmäisen kosketuksensa kemikaliossa työskentelyyn Paula Lehtinen sai Helena Huovilan City-kemikaliossa. Nuori Paula, silloin Vataja, huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa Huovila etsi liikeapulaista. Elettiin kesäaikaa, niinpä keväällä keskikoulunsa päättänyt Paula hyppäsi polkupyöränsä selkään ja lähti esittäytymään Huovilalle.

Apulaiseksi oli muitakin halukkaita, mutta jonkin ajan kuluttua posti toimitti nuorelle naiselle kortin, jossa Huovila pyysi neiti Vatajaa ottamaan yhteyttä. Paula sai apulaisen paikan ja palkkaneuvottelutkin sujuivat hyvässä hengessä.

“Pyysin 80 markkaa, mutta Helena sanoi, että saat koko satasen”, Lehtinen naurahtaa.

Puoliso marssi pankinjohtajan puheille

Huovilan apulaisena vierähti lopulta seitsemän vuotta ja kolme kuukautta. Lehtinen ehti haaveilla omasta liikkeestä pitkään, ja kun Kassantalo valmistui paraatipaikalle Puistokadun varteen, tuntui aika kypsältä. Lopullisen sysäyksen yrittäjyyteen antoi puoliso Seppo Lehtinen, joka marssi silloisen pankinjohtaja Viljo Rönkön puheille lainaa pyytämään.

Ensin syntyi yhteinen yritys, Puistokadun Kemikalio ja Valokuvatarvike Ay, jossa yhdellä hyllyllä myytiin valokuvaustarvikkeita, kuten filmejä ja salamalamppuja ja toisella silloin kemikalioissa yleisiä tuotteita vaipoista pesuaineisiin. Noin vuoden kuluttua Seppo avasi oman valokuvaamon Kassantalossa Marttilankadun puolella.

Pankinjohtaja Rönkkö oli Lehtisen mukaan tuttu näky Kassantalon yrityksissä.

“Hän kiersi joka aamu talon ympäri tervehtien ihmisiä hattuaan nostamalla. Kemikaliosta Rönkkö osti käyttämäänsä partavettä Aqua Veraa“, yrittäjä paljastaa.

“Uskon, että keskustan elämä vilkastuu”

Elämänmeno Vammalan keskustassa on vuosikymmenten saatossa muuttunut paljon. Kivijalkakaupat ovat lopettaneet toimintansa ja Roismalan risteykseen on K-citymarketin myötä muodostunut vilkas kauppakeskittymä.

Paula Lehtinen on seurannut Puistokadun varren hiljentymistä huolestuneena. Toivoaan hän ei silti ole menettänyt.

“Kyllä minulla riittää uskoa siihen, että keskustan elämä vielä vilkastuu. Toivoisin, että löytyisi nuoria ja rohkeita yrittäjiä, jotka lähtisivät kokeilemaan omia siipiään.”

Puistokadun Kemikalion perustamisen aikaan Vammalassa oli viisi muuta saman alan yritystä. Paula Lehtisen kemikalio on ainoa edelleen toiminnassa oleva. Yrittäjä itse näkee liikkeen pärjänneen taistelussa tavarataloja ja verkkokauppoja vastaan palvelun avulla.

“Markettivalikoima on vaihtunut vuosien varrella selektiivisiin sarjatuotteisiin, joiden oheen asiakkaat kaipaavat palvelua. Meidän tehtävämme on ollut ohjata asiakkaita ihonhoidossa ja oikeanlaisten tuotteiden löytämisessä.”

Merkitystä on myös sitoutuneella henkilökunnalla. Ira Kaasalainen on palvellut asiakkaita jo yli 30 vuoden ajan ja hankkinut lisäoppia useilla kursseilla sekä Suomessa että ulkomailla. Myös kosmetologi Nona Kupari on ollut osa työyhteisöä vuosia. Tuoreimmat tulokkaat alalle ovat keväällä kosmetologeiksi valmistuvat Tiina Jokinen ja Jenni Kärkkäinen.

“Olen avainnut oven aina iloiten”

Paula Lehtisen puheissa toistuu usein sana johdatus. Hän kokee johdatuksella olleen osansa niin ammatinvalinnassa kuin yrityksen perustamisessa. Lehti-ilmoitus veti Lehtisen alalle, joka on tarjonnut hänelle vaihtelevia työpäiviä, uuden oppimista ja ihmisten kohtaamista.

“Yhtenäkään aamuna ovea avatessani en ole harmitellut, vaan tehnyt sen aina iloiten. Asiakkaille olen ollut usein kuunteleva korva, ja liikkeessä on hoitojen aikana käyty läpi vaikeitakin asioita.”

74-vuotias Lehtinen on ollut eläkkeellä nelisen vuotta. Vaikka työpaikan ovi ei enää päivittäin aukea, riittää yrittäjällä tekemistä ja kalenteri on täynnä merkintöjä miltei aamusta iltaan.

Lehtisillä on kaksi tytärtä, joilla molemmilla on niin ikään kaksi tytärtä.

“Heidän kanssaan pidämme tiiviisti yhteyttä, on mukava seurata nuorten elämää. Huhtikuun alussa meistä on tulossa isoisovanhempia”, kertoo Paula Lehtinen iloisena.

Lisäksi Lehtisillä on useita hyviä ystäviä, joita he tapaavat mielellään. Kesäisin paljon aikaa kuluu Paulan lapsuudenkodissa, jonka Lehtiset ovat remontoineet kakkosasunnokseen.

“Tällä hetkellä kiitollisuus on päällimmäinen ajatus. Yhteistä taivalta Sepon kanssa on takana jo 53 vuotta. Siihen mahtuu monenlaista elämän kirjoa, mutta kaikesta tulee kiitos ja kunnia yksin Jumalalle”, Paula Lehtinen toteaa.