Tragikomediaa pitää tehdä sydänverellä ja tosissaan, muuten homma ei toimi. Tämän tietää Vammalan teatterissa ensi-iltansa 9. huhtikuuta saavan näytelmän ohjaaja Marko Saario.
Vammalan teatterissa haluttiin 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tarttua näytelmätaiteen klassikkoon, ja sellaiseksi valikoitui Maria Jotunin Kultainen vasikka.
”Jotuni on lempikirjailijoitani, hänen teoksissaan on sopivasta haastetta”, toteaa Saario.
Ohjaajan mukaan tragikomedia muuttuu komediaksi kohdatessaan yleisön. Kun itselle sattuu jotakin, se voi olla tragedia, mutta kun se sattuu toiselle, on se komedia.
”Jotuni tekee näytelmässään lähes gogolmaisen silmänkääntötempun. Tähän pyrimme myös omassa versiossamme.”
Kun rakkauskin on kauppatavaraa
Kultainen vasikka sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikaan. Se kuvaa yhden perheen elämää ja sisäisiä ristiriitoja. Boheemin valokuvaaja Herman Ahlroosin vaimo Katariina ja vanhin tytär Eedit ovat mammonan perään, haluavat kuumeisesti rikastua hinnalla millä hyvänsä.
Sodan poikkeusolot luovat mahdollisuuksia keinotteluun ja Katariina onnistuu – ainakin hetkellisesti. Eedit alkaa painostaa aviopuolisoaan, rehellistä liikemies Jaakkoa moraalisesti arveluttavalle polulle leveämmän elämän toivossa.
Perheen nuorempi tytär Lahja on näytelmän totuuden torvi ja omantunnon ääni.
”Näytelmässä rakkaus on käypää kauppatavaraa. Saako rakkaudella rahaa ja rahalla rakkautta?” Saario pohtii.
Arvojen pörssihinta laskussa
Marko Saarion mukaan näytelmä on ajankohtaisempi kuin koskaan. Raha on aikamme epäjumala, Raamatun kultainen vasikka.
”Jotuni kirjoitti näytelmänsä vuonna 1918. Mutta eipä ahneus ole ihmisestä mihinkään kadonnut. Joskus tuntuu, että moraaliset arvomme mitataan pörssissä.”
Saarion mukaan näytelmän voi katsoa käsittelevän humanismin kuolemaa. Markkinavetoisella maailmalla on oma etiikkansa.
”Kultainen vasikka on näytelmä, jota tehtäessä ei voi vain kuvittaa tekstiä. On löydettävä näytelmän tematiikka ja katsottava sen kipupisteisiin.”
Lisähaasteen näyttelijöille tuo näytelmän vanhahtava kieli. Tarkkana pitää olla, sanoo Saario. Jos unohtaa repliikin ja yrittää säveltää tilalle omiaan, pomppaa se kokonaisuudesta esiin huutomerkin tavoin.
”Toivottavasti yleisö kiinnostuu Kultaisesta vasikasta ja löytää näytelmästä itsensä. Se parhaiten nauraa, joka osaa nauraa itselleen.”
Näytelmän rooleissa nähdään Sauli Saarinen, Kati Saukola, Teemu Mäkelä, Eija Tuomi, Karita Pyhälahti, Iiris Pohjala, Jyrki Ahola, Marko Naskali, Kati Yli-Perttula ja Tanja Forsten.
Muista rahoista en tiedä mutta euro on joukkotuhoase , se on saanut Suomen ja monen muun maan asiat solmuun ja sekaisin .
Maailma muuttuu, Eskoseni. Asiat olisivat menneet solmuun ja sekaisin, vaikka käyttäisimme maksamiseen edelleenkin oravannahkoja tai taalereita.
Ole sinä Eskoseni hiljaa kun et ymmärrä asioista mitään , euro pysäytti Suomen kehityksen ja sillä sipuli .
Ei kannattaisi olla tuolla asenteella liikkeellä, jos ei edes pysty perustelemaan väitteitään.
Kerropa nyt kaikille miten ja miksi euroon siirtyminen pysäytti Suomen kehityksen.
Ota pipo silmiltä ja katso ympärillesi sekä tilastoja .
Euro teki Suomesta kehitysmaan .
Hyvä yleisökirjoitus Friida Lahtivirralta, lukekaa.
Ai kuvassa oli kameliotti taas.