Auliksen vaaleanpunaisesta unelmasta tuli totta – Sammaljoen taidegalleria avaa näyttävästi Innasen parhailla

Sammaljoen vanhasta koulusta tuli galleria. Sen ovet avautuvat yleisölle 1. kesäkuuta.

Se näkyy kauas. Keskellä uinuvaa maaseutua kohoaa näyttävä vaaleanpunainen rakennus. Sammaljoen entisestä koulusta tuli autokauppias Aulis Ylösen unelma, joka on aivan pian toteutumassa.

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Galleria Akseli avaa Sammaljoella näyttelyn, joka esittelee sata ja yksi Martti ”Huuhaa” Innasen teosta.

”Halusin avata näyttelytoiminnan Sammaljoella valtakunnallisesti merkittävällä kokonaisuudella. Nyt tehdään paikka tutuksi, ja katsotaan sitten myöhemmin mitä kaikkea täällä vielä nähdään”, Ylönen toteaa.

Näyttelyn töistä lähes kaikki – eli sata – ovat Suomen Gallupin säätiön kokoelmista, ja se yksi on Ylösen oma.

Ylönen sanoo naivismin jakavan mielipiteitä, elämää positiivisella pohjavireellä kuvaavat työt eivät ole aina olleet kaikkien mieleen.

”Minulle Innanen edustaa ennen kaikkea kansantaidetta ja huumoria. Hänen töistään tulee hyvälle tuulelle. Innanen kuvaa armottomasti mutta pilke silmäkulmassa muun muassa perinteistä suomalaista kulttuuria ja mielenmaisemaa. Hän oli ironian ja parodian mestari.”

Kuvassa Martti Innasen teos Mouhijärven Haitari-Arvi soittaa saksalaista neekerijatsia, 1994, akryyli. Suomen gallupin säätiön kokoelma.

Kohta puuttuu enää Gunnar-pukki

Ylönen toivoo, että Innasen veijarimaiset ihmissudet, umpitollot, huivipää-ämmät ja suu auki toljottavat savupirttien asukkaat vetävät Sastamalan Sammaljoelle väkeä kauempaakin.

”Kyseessä on tiettävästi teosmäärältään suurin koskaan järjestetty Innas-näyttely. Gallupin säätiöllä on maan suurin Innasen töiden kokoelma.”

Paikallisuutta korostavalle Ylöselle ovat mieleen Innasen teoksissa esiintyvät lähiseutujen hahmot. On Mouhijärven Haitari-Arvia, ja laulaahan Innanen Tyrvään närhistäkin.

”Vielä kun jollain paikallisella olisi lainata pukki tuohon pihamaalle maskotiksi. Musiikkonakin tunnettu Innanen nimittäin otti yhdelle keikkakiertueelleen Gunnar-nimisen pässin mukaan. Pukki muistuttaisi taiteilijan tempauksista tyrvääläisenä versiona”, Ylönen tuumailee.

Sammaljoen näyttelykokonaisuus täydentyy lapsiperheitä kiinnostavilla naivistisilla teoksilla, ja pari gallerian huonetta on varattu paikalliselle taiteilijalle. Sastamalassa työskentelevistä taiteilijoista Mikko Ylinen on Ylösen mielestä tällä hetkellä kiinnostavin.

”Hänellä on oma, tunnistettava tyylinsä ja laaja aiheiden kirjo. Ylinen on todella lahjakas tekijä, jonka töissä olisi potentiaalia laajemmallekin huomiolle.”

 

Gallerian isoin näyttelytila on noin 140 neliötä.

Värimaailmaa Picasson tyyliin

Koulutyö Sammaljoen koulussa päättyi vuonna 2012. Aulis ja Leila Ylönen ostivat kiinteistön kaupungilta pari vuotta myöhemmin 86 500 eurolla. Nyt takana on mittava projekti, jonka aikana rakennus on kunnostettu vanhaa kunnioittaen. Ylönen kertoo, että kunnostustöitä on tehty arkkitehti Olli-Pekka Hannun avustuksella. Oma tärkeä roolinsa on ollut myös maalari Marko Järvisellä.

Radikaalein muutos lienee talon ulkovärin muuttuminen vaaleasta beigestä vaaleanpunaiseksi.

”Se oli minun ideani, vaaleanpunainen unelmani. Halusin korostaa hienon, vanhan rakennuksen muotoja väreillä. Joitakin värivalintani kummastutti, mutta olen perustellut sitä myös sillä, että Picasson talo on jo itsessään nähtävyys värinsä takia. Minusta on hienoa, että Sammaljoen galleria todella erottuu maisemasta.”

1930-luvulla valmistunut, hirsirunkoinen talo oli Ylösen mukaan hyvässä kunnossa. Remontissa ei haluttu häivyttää kaikkea koulumaisuutta, eikä mitään ole heppoisin perustein purettu. Vanhaa on säilytetty niin paljon kuin mahdollista. Ja vähän lisättykin, sillä esimerkiksi pääsisäänkäynnin ovi löytyi vintiltä ja entisöitiin. Paljon aikaa on Ylösen mukaan käytetty käsityönä tehtyyn ikkunaremonttiin, rakennuksessa on noin 200 ikkunaruutua.

Tämän välikön läpi pääsee kahteen galleriahuoneeseen, joihin tulee Mikko Ylisen töitä. Portaat vievät yläkerran majoitustiloihin.

“Pala paikallishistoriaa sekin”

Ylönen venyttää askeltaan ja harppoo suurimman näyttelysalin päästä toiseen päähän. Noin metrin askelilla mitattuna pituutta on 20 metriä ja leveyttä 7 metriä eli 140 neliötä. Sen lisäksi galleriatilaa on remontoitu neljään entiseen luokkahuoneeseen. Huoneiden äänieristystä on parannettu, ripustuksia varten on kattoon kiinnitetty kiskot.

”Täältä löytyy täysin uudistettu keittiö asianmukaisine varusteineen ja kahvilahuone, tarkoituksena on, että nämäkin tilat olisivat käytössä, kun näyttely avautuu”, Ylönen esittelee.

Yläkertaan on valmistunut wc- ja kylpytiloilla varustettu kolmen huoneen ja keittiön asuintila, joka vielä toistaiseksi on kalustamatta. Ylönen on ajatellut, että yläkerran huoneisto voisi toimia majoituskäytössä.

Gallerian aulassa tulija tapaa piakkoin lipunmyyjän, joka istuu entisen viinakaupan johtajan, Reino Aaltosen kotityöpöydän takana.

”Pöytä on enoni peruja. Nälkälänmäessä valmistettua Chippendalea, pala paikallishistoriaa sekin”, toteaa Ylönen.

Innasen parhaat, 1.6. – 10.8.2019 klo 12- 18 osoitteessa Sammaljoentie 573.

Lue koko juttu 8.5. Alueviestistä.

Galleriaan mahtuu kerralla 330 kävijää kuten kylttikin kertoo.
Sammaljoen gallerian kahvilatilaa.
Ajallista kerrostumaa, nämä portaat vievät perunakellariin. Saisikohan sinne vaikka taiteen kauhugallerian?
Sammaljoen galleriarakennuksessa on paljon omistajansa silmää miellyttäviä yksityiskohtia, kuten katon pienet kaari-ikkunat.
Vähän herkempää Innasta: The Magic Kalevala Night, 1987, akryyli. Suomen gallupin säätiön kokoelma.
Nilsiän ihmissudet lyövät venttiä korvessa, 1989, akryyli. Martti Innasen maalaus kuuluu Suomen gallupin säätiön kokoelmiin.