Sastamalassa, Tyrvään Pappilan Kivinavetassa avautuu torstaina näyttely, joka hakee vertaistaan niin valtakunnallisesti kuin globaalissa mittakaavassa.
Maailman tunnetuimpiin lukeutuvan kuvanveistäjä Henry Mooren taidegrafiikkaa laajasti esittelevässä näyttelyssä on esillä noin 180 grafiikan vedosta sekä viisi veistosta vuosilta 1931–1984. Teokset ovat läpileikkaus hänen koko taiteilijaurastaan.
Art Pappila -taidenäyttelytoiminnan takana oleva yrittäjäpariskunta Kirsi-Marja ja Jarmo Nieminen on syystäkin innoissaan.
”Nyt on jokaisella mahdollisuus nähdä laadukasta taidetta Sastamalassa. Tämä on ollut vuosien haave, ja mietimme matkan varrella muitakin kaupunkeja ja tiloja näyttelylle. Kivinavetta on paikkana eksoottinen, ja tavoitteemme on luoda lisää pöhinää paikkakunnalle, joten olen lopputulemaan oikein tyytyväinen”, toteaa Jarmo Nieminen.
Taiteen asiantuntijana ja yhteistyökumppanina toiminnassa on mukana Art Partners Finlandin Hannu Hildén. Näyttelyn kuraattorina toimii Henry Moore -säätiön kokoelmista ja näyttelyistä vuosikaudet vastannut, nyt eläkkeellä oleva David Mitchinson.
”Olemme niin onnekkaita, kun saimme Davidin mukaan tähän, häntä kovempaa asiantuntijaa tuskin on”, hehkuttaa Hildén.
“Kivinavetta herää eloon”
David Mitchinson kertoo osallistuneensa työuransa aikana lukuisien Moore-näyttelyiden kokoamisiin 45 eri maassa. Sastamalan Kivinavetta on erikoisin paikka, jonne hän on ollut näyttelyä pystyttämässä.
”Aiemmin keväällä olin enemmän kuin epäluuloinen tämän paikan suhteen, mutta nyt tämä paikka on kerrassaan ainutlaatuinen. Täällä on tapahtunut iso muutos, ja näen tässä tilassa massiivisen potentiaalin, Kivinavetta herää eloon”, kehuu Mitchinson.
Näyttelystä hän mainitsee muun muassa Mooren ensimmäiset luetteloidut grafiikan vedokset, Sheep ja Elephant Skull -sarjat sekä Mother and Child -sarjan taiteilijan viimeisiltä vuosilta. Upean kokonaisuuden päättää Mooren viimeiseksi jäänyt litografia Two Women Seated on Beach vuodelta 1984.
Mitchinsonilla on kerrottavanaan monta kiintoisaa tarinaa teosten takaa. Lammasaiheiseen grafiikkaan Moorea inspiroi työtilan ikkunan takana avautuva lammaslaidun.
”Lampaat olivat otollinen kohde, sillä ne jähmettyivät paikoilleen, kun taiteilija koputti studionsa ikkunaan. Niistä oli helppo tehdä luonnoksia”, hän nauraa.
Moorella oli hallussaan oikea norsun pääkallo, jota hän tutki Elephant Skull -sarjaansa varten.
”Moorea viehätti se, miten ison, kovan ja kestävän kallon saattoi rapauttaa tai hajottaa pienen pieni särö tai jonkin pikkuosan vaurioituminen. Hän näki siinä yhtäläisyyksiä ihmisena olemiseen, pienet asiat merkitsevät lopulta paljon”, Mitchinson kuvailee.
Matala kynnys, vapaa pääsy
Tarinat Henry Mooresta jäävät elämään osaksi näyttelyä, sillä ne ovat myös näyttelyä valvovien henkilöiden tiedossa. Lisäksi informaatiota on saatavilla näyttelystä kertovasta kirjasta.
Kirsi-Marja Nieminen korostaa, ettei näyttelyelämys silti edellytä taustatietoa Mooresta, vaan siitä voi nauttia ihan vain töitä katselemalla ja sen enempiä analysoimatta.
”Mielestäni näyttely tarjoaa jokaiselle jotakin, koska se on niin laaja. On esittäviä töitä ja abstraktimpaa taidetta, varsinkin eläin- ja ihmisaiheet avautuvat varmasti jokaiselle.”
Niemiset haluavat madaltaa kynnystä kulttuurista nauttimiselle. Siksi Henry Moore -näyttelyyn on vapaa pääsy.
Hannu Hildén korostaa, että Sastamalan näyttelyyn kannattaa tulla kauempaakin, itse asiassa sen luulisi kiinnostavan taideharrastajia maailmanlaajuisesti.
”Tämä on Suomessa ensimmäinen kerta, kun Mooren taidegrafiikkaa on esillä näin kattava kokoelma, ja epäilen, ettei vastaava ole nähty missään muuallakaan aiemmin.”
Ensi suvena Marc Chagallin vuoro
Mutta miten ihmeessä maailmanluokan kuvataidetta on mahdollista nähdä Sastamalassa? Mistä kaikki työt ovat peräisin?
Niemiset kertovat Hildénillä olevan yhteyksiä moniin eurooppalaisiin mittavia taidekokoelmia omaaviin tahoihin. Henry Moore -kokoelma on suurimmaksi osaksi peräisin Cramerin taidekustantajasuvulta. Kokoelman hankkiminen vei vuosia.
”Yhteistyömme Hannun kanssa alkoi jo parikymmentä vuotta sitten. Tavoitteemme on saada Moore -kokoelma esille muuallekin, sen kanssa voisi lähteä vaikka maailmankiertueelle”, toteaa Jarmo Nieminen.
Eikä tässä vielä kaikki. Niemisten kokoelmiin on vuosien kuluessa päätynyt useiden merkittävien suomalaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden teoksia ja teossarjoja, joita he tulevat esittelemään tulevien kesien taidenäyttelyissä. Niemiset ovat vuokranneet Kivinavetan kaupungilta viideksi vuodeksi.
”Ensi kesänä Kivinavetassa nähdään Marc Chagallin taidetta”, Nieminen paljastaa.
