Suomi elää edustuksellisessa demokratiassa. Siis kansalaiset äänestävät esimerkiksi kunta- ja eduskuntavaaleissa henkilöitä päättämään puolestaan asioista. Sitä pidettiin joskus muinoin riittävänä demokratian toteutumisen kannalta. Sitten löydettiin neuvoa-antava kansanäänestys, jota kunnissa ja valtion tasolla on käytetty äärimmäisen harvoin. Syyksi on annettu se, että äänestyksen järjestäminen on hankalaa ja vaatii paljon työtä. Onpa joku koiranleuka todennut, että kansa vastaa aina väärin. Jaa.

Nykyisin malli on muuttunut. Ei juuri puhuta neuvoa-antavista, mutta vannotaan etenkin kunnissa osallistamisen nimiin. Se tarkoittaa sitä, että kuntalaisilta kysellään mielipiteitä erilaisiin isoihin asioihin jo valmisteluvaiheessa, eli ennen kuin virkamiehet tekevät edes päätösesityksiä kunnanvaltuutetuille. Tuo netti mahdollistaa tällaisen tavan, joka Sastamalassakin on selkeästi yleistynyt. Viimeksi kommentteja on tiedusteltu sivistystoimen palveluverkko 2030 -selvitykseen liittyen pohjoiselta alueelta: Kiikoinen, Suodenniemi, Mouhijärvi ja Karkku. Myös henkilökunnalta kysyttiin mielipiteitä. Kysely kohdistui lähinnä siihen, rakennetaanko Häijääseen monipalvelukeskus, vai pidetäänkö kouluverkko ennallaan.

Kyselyjen lisäksi valmisteluvaiheeseen liittyy se, että päättäjille annetaan erilaisia vaihtoehtoja päätöksentekoon. Eli ei tyrkytetä vain yhtä mallia, joka tietäisi sitä, että kyseessä on ota tai jätä -tilanne.

On tietenkin sitten eri juttu, että paljonko esityksiin vaikuttavat eri kyselyjen tulokset. Niitä kun ei aina välttämättä ole aivan helppo tulkita. Eikä välttämättä tule selkeitä vastauksiakaan kysymyksiin, jotka nekään eivät aina ole kovin yksiselkoisia.

Niin tai näin, mutta suunta on oikea. Kuntalaisten pitää vain rohkaistua ja antaa enemmän vinkkejä niin luottamus- kuin virkahenkilöillekin. Aina asiat eivät etene kovin nopeasti, mutta joskus vinkit voivat muuttua jopa lihaksi.

Tosin Vammalan torille ei vieläkään ole tullut sitä kelloa.