Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa osallistui tiistaina Porissa tilaisuuteen, jonka teemana oli Satakunnan vankilan eli Huittisten ja Köyliön vankilaosastojen toiminnan turvaaminen tulevaisuudessa. Tilaisuudessa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.) luovutettiin muistio, jossa vedottiin Satakunnan vankilan säilyttämisen puolesta.
Uudessa hallitusohjelmassa vankilajärjestelmästä on todettu, että vankilaverkkoa kehitetään edelleen turvaten samalla nykyiset toimipisteet. Satakunnassa vankilaverkon kehittäminen on silti herättänyt huolta.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomen vankilajärjestelmää koskevassa analyysissä, jonka Rikosseuraamuslaitos toimitti huhtikuussa 2019 oikeusministeriölle, suunnitelmana on keskittää vankilat jatkossa kasvukeskuksiin.
Satakunnan vankilan Huittisten ja Köyliön yksiköiden lakkauttaminen voisi olla edessä vuosien 2025 ja 2035 välillä.
Peltomaa toteaa, että keskittämispyrkimystä perustellaan kolmella syyllä: henkilökunnan rekrytointi, sote- ja koulutuspalveluiden saavutettavuus sekä väestön sijainti.
”Sote-palvelut toimivat Satakunnassa hyvin. Vaikea noita muitakaan perusteluja on hyväksyä. Paikallisesta näkökulmasta vankilalla on tärkeä työllistävä vaikutus, ja ennen kaikkea vankilaosasto on Huittisissa osa muuta yhteisöä”, Peltomaa sanoo.
Toista sataa vankia, sata työpaikkaa
Satakunnan vankila perustettiin vuonna 1998 Huittisten ja Köyliön varavankiloista. Se toimii Läntisen Suomen vankien suljettuna- ja avovankilana. Suljettuja vankipaikkoja on Köyliön osastossa 73 ja avolaitospaikkoja miesvangeille Huittisten osastossa 107. Vankitiloja on yhteensä 180 ja keskivankiluku vuonna 2017 oli 157. Huittisten osasto on alueen avolaitoksista suljetuin ja se on alueen ainoa turvallisuustason A2 vankila.
Satakunnan vankila työllistää 100 ihmistä, joista noin 40 Huittisissa. Peltomaan mukaan suoran työllistämisen lisäksi vankila vaikuttaa välillisesti alueen työpaikkoihin ja elinkeinoelämään erilaisten alihankintatöiden muodossa. Huittisten osalta esimerkiksi matkailullisesti tärkeän Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston kunnostamisessa vankilalla on ollut roolinsa.
“Huittisissa vankilaan on totuttu”
Henrikssonille annetussa muistiossa korostetaan, ettei ole kansantaloudellisesti järkevää jättää toimivia, hyväkuntoisia kiinteistöjä tyhjäksi ja rakentaa uusia kasvukeskuksiin, joissa on korkeampi hintataso ja voimakasta maan käyttöön liittyvää kilpailua eri toimintojen kesken.
”Lisäksi uusien vankiloiden rakentaminen asutusalueiden läheisyyteen voi myös herättää yhteiskunnallista vastustusta, mikä vaikeuttaa prosessien etenemistä. Huittisissa vankilaan on totuttu ja sen toiminta hyväksytty”, Peltomaa korostaa.
Satakunnan vankilan toiminta oli uhattuna viimeksi viisi vuotta sitten. Tuolloin oikeusministeri jätti lakkautussuunnitelmat sikseen.
”Niin pitäisi tehdä nytkin. Kaupungistuminen on globaali ilmiö, mutta valtion ei pitäisi kiihdyttää sitä toimintoja keskittämällä – varsinkaan kun se ei tässä tapauksessa ole kenenkään etu tai muuten perusteltua”, Peltomaa sanoo.
