Siipikarjanlihan kulutus on ollut viimeisten parinkymmenen vuoden ajan jatkuvassa kasvussa. Alkuvuoden liha- ja siipikarjabarometriennakon mukaan lihan kokonaiskulutus on hieman laskenut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta siipikarjanlihan kulutuksessa on kasvua kolme prosenttia.

Tilanne näkyy selvästi myös huittislaisilla broileritiloilla, jotka investoivat rohkeasti tuotantotiloihinsa.

Mahlamäen tilalla otettiin kolme viikkoa sitten käyttöön uusi broilerihalli, joka lisää tilan broilereiden kasvatukseen tarkoitettua lattiapinta-alaa 50 prosenttia, 12 000 neliöön.

Hetken mielijohteesta noin 1,5 miljoonan halli-investointiin ei ryhdytty. Hanke laitettiin alulle jo vuonna 2016 ja tukitoimia laajennusmahdollisuus silmälläpitäen on tehty jo pitkään.

”Tilaa on kehitetty jatkuvasti. Esimerkiksi lämpökeskuksen ja lantalan investoinnit on tehty sillä ajatuksella, että mahdollinen lattiapinta-alan kasvattaminen onnistuu, jos se tulee ajankohtaiseksi”, Ari sanoo.

Maatalouden investoinnit ovat olleet Huittisissa viime vuosina merkittävässä roolissa. Mahlamäkien investointia vastaavan hankkeen toteuttivat yhtä aikaa myös Milla ja Kimmo Nikko Viskilän tilalla Kukonharjassa.

”Nämä yksittäiset, isot hankkeet nousevat helpommin esiin, mutta pitää muistaa, että taustalla on jatkuvasti menossa myös vähän pienempiä investointeja. Lisäksi tehdään todella paljon maatalouteen epäsuorasti liittyviä hankkeita”, Kalle Mahlamäki sanoo.

Investointeja voidaan pitää välttämättöminä, sillä tilakoot ovat kasvaneet viime vuosina roimasti ja broileribuumin alkaessa rakennetut, 30 vuotta vanhat hallit jääneet auttamatta pieniksi.

”Eteenpäin meneminen on välttämätöntä. Kehityksessä pitää pysyä jatkuvasti mukana, jottei tarvitse tehdä liian suuria harppauksia kerralla. Tuotantoa tukeva rakentaminen on miettivä tarkkaan ja pitkällä tähtäimellä”, Ari ja Kalle tietävät.

Maatalouden tämän hetken tilasta käydään paljon keskusteluja. Iso investointi osoittaa, että Mahlamäellä riittää uskoa tulevaisuuteen.

”Meillä on luottavainen ja positiivinen kuva siitä, että ruoantuottaminen kannattaa Suomessa tulevaisuudessakin. Pitää olla pitkän ajan strategia, mihin suuntaan yritystä viedään, mutta toimintaympäristö muuttuu niin rajusti, että liian tarkasti suuntaviivoja ei voi piirtää”, Kalle tietää.

Koko maatalousala on ollut viime vuosikymmenten aikana suuressa murroksessa.
Tietotekniikan lisääntyminen näkyy merkittävästi myös Mahlamäen tilan arjessa.

”Suunta on varmasti se, että tietotekniikka tulee lisääntymään tulevaisuudessa entisestään. Se on helpottanut työtä huomattavasti, mutta tuonut mukanaan omat haasteensa esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuuteen”, Ari kertoo.

Kalle korostaakin, että tästä syystä työympäristöön on panostettava tilalla entistä enemmän.

”Toiminnan pitää perustua siihen, että täällä on mukava työskennellä.”