Sastamalan hankinnat: Jäävätkö paikalliset yritykset liian usein kilpailutusten ulkopuolelle?

Onko kärpäsestä tehty härkänen? Kaupunginjohtajan mukaan Handatan tilastoista vedetyt johtopäätökset antavat virheellisen kuvan kaupungin hankinnoista. Kuvituskuva: Pixabay.

Keväällä julkaistusta Handata-tietokannasta kuka tahansa voi silmäillä kuntien ostoja ja hankintoja muutaman vuoden takaa. Tilasto kertoo Sastamalan kaupungin ostaneen kolmen vuoden ajanjaksolla (2015 – 2017) yksityisiltä yrityksiltä noin kolmanneksen hankinnoistaan ja prosenttiosuus putosi neljällä prosenttiyksiköllä kolmessa vuodessa.

Saman kokoluokan kaupungeista Hamina ostaa yksityisyrityksiltä jopa 56 prosenttia hankinnoistaan, Nokia myös yli puolet ja Valkeakoski 46 prosentin verran.

Tyrvään Sanomien kaupungin hankinnoista keväällä julkaisema artikkeli sai kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmät huolestumaan ja jättämään valtuustoaloitteen, jossa penätään selvitystä Sastamalan hankintapolitiikasta. Kaupunginhallitus käsittelee aloitetta ja kaupungin siihen laatimaa vastausta ensi viikolla.

Sastamalan kaupungin hankinnat ovat nousseet puheenaiheeksi ennenkin. Vammalan Yrittäjien puheenjohtaja Jari Moisio toivoo, ettei yksityisiltä yrityksiltä tehtyjen ostojen väheneminen ole pysyvä suuntaus.

Moision mukaan yhteishankintayritysten kautta tehtävät hankinnat jättävät helposti paikalliset yritykset kilpailutusten ulkopuolelle.

”Ostamisen ulkoistaminen helpottaa viranhaltijan työtä, mutta ei ole vuorovaikutteista, eikä se lisää paikkakuntaa kehittävää yhteistyötä paikallisten palvelutarjoajien kanssa.”

Lisäksi Moisio näkee hankintayritysten käytön poissulkevan mahdollisuuksia yhteistarjousten tekemiseen, joiden kautta pienet yritykset pystyisivät osallistumaan myös tarjouskilpailuun.

”Kun palveluiden ja tavaroiden toimittajat tulevat paikkakunnan ulkopuolelta, ostoista tulevat eurot jäävät muualle. Samalla heikkenevät osaltaan paikkakunnan yritysten työllistämistarpeet”, Moisio toteaa.

Pelkkä tilasto ei kerro kaikkea

Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg toppuuttelee. Hän sanoo Sastamalan kaupungin yrittäneen osaltaan kohentaa paikallisten yritysten hankintatietoutta. Viimeisen puolen vuoden aikana se on järjestänyt yhteistyössä paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa kaksi erillistä koulutusta hankintoihin liittyen. Kaupungin puolelta haasteeksi on koettu tilaisuuksien vähäinen osallistujamäärä.

”Kevään tilaisuuksissa on ollut edustettuna vain seitsemän yritystä molemmissa tilaisuuksissa, mikä on kaupungin yritysten lukumäärään nähden pieni lukumäärä”, Malmberg sanoo.

Kuntien hankintojen vertailua Malmberg pitää haastavana. Jotta vertailua voisi tehdä, pitäisi hänen mielestään pureutua syvemmin muun muassa kuntien omien tukipalvelujen käyttöön.

Sastamalan kaupunki on esimerkiksi yhtiöittänyt merkittäviä tukipalveluita kuten muun muassa puhtaus-, ruoka- ja siivouspalvelut sekä talous- ja tietohallintopalvelut. Näissä tapauksissa kaupunki ostaa palvelut suoraan ilman kilpailutusta omalta yhtiöltä.

”Tämä asia selittänee lähes täysin tilastoissa esitetyn eron Sastamalan ja Nokian tai Valkeakosken välillä.”

Lisäksi Sastamalan kaupungin hankintoja kuntayhtiöiltä on viime vuosien aikana lisännyt sijaistyövoiman hankinta Sarastia Rekryn – eli entisen Seuturekryn – kautta. Tällä on Malmbergin mukaan pyritty turvaamaan osaavan ja riittävän sijaistyövoiman saanti kaikissa olosuhteissa.

“Mahdollisimman paljon ostetaan omalta paikkakunnalta”

Malmberg korostaa kuntien hakevan yhteishankintojen kautta volyymietuja. Malmbergin mukaan suurimmat tehokkuushyödyt ja säästöt yhteishankinnoissa saavutetaan, kun hankitaan sellaisia tuotteita, joita ostetaan paljon ja jotka ovat vakioitavissa.

”Näille tuotteille ei yleensä löydy paikallisia tarjoajia. Näissä on myös mahdollista saavuttaa suurimmat kustannushyödyt ilman että laadusta joudutaan tinkimään.”

Sastamalan kaupungin hankintaohjeeseen on erikseen kirjattu, että mikäli yli 10 000 euron hankintaa ei toteuteta kaupungin omana hankintana ja kilpailutuksena, on tämä hankintapäätöksessä erikseen perusteltava. Malmbergin mukaan tällä pyritään varmistamaan, että kuntayhtiöiden tekemiin puitesopimuskilpailutuksiin lähdetään mukaan ainoastaan perustellusta syystä.

”Kaupungin tavoitteena on tietenkin, että mahdollisimman paljon pystytään ostamaan omalta paikkakunnalta. Kannustaisinkin paikallisia yrityksiä markkinoimaan itseään kaupungin viranhaltijoille, jotta meillä olisi tiedossa kaikki omalta paikkakunnalta saatavat tuotteet ja palvelut”, kaupunginjohtaja sanoo.