Kasvatusjohtaja Pekka Kares esikuntineen suuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Palveluverkko 2030 -selvitys vaikuttaa koko Sastamalan tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain koulujen määrästä vaan myös esimerkiksi päiväkodeista ja osin kirjastopalveluistakin, lähinnä niiden sijoittelusta. Kaiken mietinnän pohjana ovat oppilasennusteet ja vanhan Vammalan alueen koulujen kuntotutkimukset, jotka tulevat syyskuussa.

”Elo-, syys- ja lokakuu ovat selvityksen valmisteluaikaa. Marraskuussa on kuntalaiskeskustelun vuoro. Joulukuussa selvitys tulee valtuustokäsittelyyn. Marraskuussa päätetään ensi vuoden talousarviosta. Se rakentuu sivistyspuolen osalta nykyiseen palveluverkkoon. Eli ensi vuosi mennään pääosin samoilla eväillä kuin tämäkin vuosi”, lupaa Kares.

Pidemmän aikavälin tulevaisuus sivistyspuolen palveluverkon osalta onkin sitten auki. Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että oppilasmäärä laskee alati. Sen vaikutus suunnittelussa on merkittävä.

”Selkeästi näyttää siltä, että tulevaisuudessa meidän on tuotettava palveluja pienemmälle porukalle, mutta laadukkaita palveluita. Tämä tarkoittaa, että päättäjillä on edessä kipeitäkin ratkaisuja. Tärkeää on, että päätökset syntyvät yksituumaisesti kuntalaisten, päättäjien, henkilöstön ja virkamiesten kesken”, Kares miettii.

Mikä on Vareliuksen vaikutus Marttilaan, Tyrväänkylään ja Stormiin?

Sastamalaa perustettaessa linjattiin, että kaikissa entisissä kuntakeskuksissa on vähintään alakoulu. Linjaus on pitänyt. Oppilasennusteet ja tulevat kuntotutkimusten tulokset ovat kulmakiviä, joiden päälle tulevaisuutta rakennetaan.

”Uusi Varilan koulu on suunniteltu 350 oppilaalle. On iso kysymys, mitä se vaikuttaa esimerkiksi Marttilaan, Tyrväänkylään tai Stormiin. Päättäjillä pitää olla selkeitä vaihtoehtoja, siksi kaikki pitää ottaa huomioon”, sanoo Kares.

Hänen mielestään ensimmäiseksi pitää ratkaista Mouhijärven tilanne. Vanhan yhteiskoulun remontti on edessä, jos se tehdään. Vaihtoehtona on Tiisalan monipalvelukeskus, joka tarkoittaisi kahden alakoulun yhdistämistä.

”Suuri asia on myös Muistolan koulun tilanne. Koulu sai muutaman vuoden jatkoajan, mutta mitä sen jälkeen? Onko uuden koulun paikka siellä, vaiko jossakin muualla.”

Sylväälle mahtuisi nykyistä enemmän oppilaita

Alakoulujen osalta tilanne on kohtuullisella mallilla. Eniten ehkä päänvaivaa tuottavat yläkoulut. Niitä on nyt Vammalassa, Mouhijärvellä ja Kiikassa. Hankalaa on se, että Sylvää on aikanaan rakennettu nykyistä oppilasmäärää huomattavasti suuremmalle opiskelijajoukolle.

”Parhaimmillaan Sylväällä on ollut yli 900 oppilasta, nyt 480. Äetsän koulu ja Mouhijärvi ovat merkittävästi pienempi”, laskee Kares.

Kasvatusjohtaja haluaa, että kaikissa entisissä kuntakeskuksissa on kunnallisia palveluita.

”Siksi yksi ratkaisu voisivat olla yhtenäiskoulut ja niihin liitetyt muut palvelut. Esimerkiksi Äetsän ja Mouhijärven osalta päiväkodit ja kirjaston pisteet voisivat olla saman katon alla.”

Kaiken takana on tietenkin raha, tai paremminkin sen puute. Jos suuria remontteja tai uudisrakentamista on edessä, niin niiden jaksottamisella on suuri merkitys.

”Iso vaikutus jaksottamiseen on myös mahdollisella uimahallilla. Kokonaisuuden kannalta on aiemmin mietitty sitä, onko meillä varaa rakentaa hallia. Kaupungin vetovoiman kannalta kysymys kuuluu nyt: onko meillä varaa olla rakentamatta hallia?” miettii Kares.