Kirkkoherranvaali kiinnostaa Sastamalassa. Kirkkoherraehdokkaiden näkemyksiä oli torstai-iltana seurakunnan toimesta järjestettyyn vaalipaneeliin saapunut kuulemaan satoja ihmisiä. Vammalan seurakuntalon rantasalissa ei tyhjiä tuoleja juuri näkynyt.
Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston puheenjohtajien Pirkko Eskon ja Suvi Sianojan vetämässä paneelissa tuomiokapitulin ensimmäiselle vaalisijalle asettama Martinus-Säätiön toiminnanjohtaja Mika Nokelainen, toiselle vaalisijalle asetettu Maavoimien esikunnan kenttärovasti Vesa Aurén ja kolmannelle vaalisijalle asetettu Sastamalan seurakunnan kappalainen Jouni Pihlajamaa vastasivat lähinnä kirkkoherran työtä ja työnkuvaa koskeviin kysymyksiin. Kuntalaisilla oli mahdollisuus lähettää kysymyksiä etukäteen seurakunnalle, mutta illan tilaisuudessa yleisökysymyksille ei ollut aikaa.
Millaisena ehdokkaat näkevät Sastamalan seurakunnan?
Aurénille Sastamala on kappale kauneinta Suomea. Seurakunta on hänen mielestään hirmuisen vireä. Aurén kokee, että hänen oma elämän- ja johtamiskokemuksensa sopii tänne.
Pihlajamaan mukaan kiinnostus pyhiin asioihin on täällä suurta. Sastamalassa on hyvä olla pappina, sillä vaikka uskonnollisuus on seudulla vahvaa, täällä saa silti kokeilla uutta, heti ei kokeilijaa olla teilaamassa.
Nokelaisen mielestä Sastamalan seurakunnassa on hyvä pöhinä, vireätä toimintaa on, haasteena on jäsenkato. Verotulojen väheneminen on tosin arkipäivää muuallakin.
Kirkon ovet auki maailmaan
Kovin samoilla linjoilla kirkkoherraehdokkaat olivat kirkkoherran työn painopisteitä avatessaan. Kaikkien vastauksissa painottuivat hyvä taloushallinto, työntekijöiden kuuleminen ja jaksamisesta huolehtiminen, yhteistyöverkostot ja hengellinen johtaminen.
Elämänsä opeista Sastamalassa sovellettavaksi Nokelainen ottaisi toiminnan suuntaamisen ulospäin:
”On mentävä sinne missä ihmiset ovat, ei saa jäädä odottamaan, että he tulevat meidän luoksemme. Kirkon ovet on avattava rohkeasti maailmaan ja on annettava ilman virrata sisään.”
Aurén puhui lähetystyössä saamistaan oivalluksista.
”Afrikassa olen nähnyt, miten kristinusko on ollut monille ainoa tie ihmisarvoiseen elämään. Jumalan pienestä siemenestä on kasvanut jotakin suurta ja pysyvää. Jumalan työllä on todella merkitystä.”
Pihlajamaa korosti ruohonjuuritason toimintaa ja mainitsi seurakuntalaisten omasta innostuksesta syntyneet Majataloillat.
”Puhun tällaisten avoimien kohtaamisfoorumeiden puolesta. Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat aikamme polttavia ongelmia, joiden ratkaisemisessa seurakunnalla on paljon annettavaa.”
Luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset rikkaus
Kaikki ehdokkaat arvostavat luottamushenkilöiden panosta seurakunnassa. Pihlajamaa puhui luottamushenkilöistä kirkollisveron maksajien edustajina ja edunvalvojina, joiden on uskallettava myös kritisoida kirkkoherran toimintaa, jos sellaiseen on aihetta. Tiimityötä tarvitaan monien asioiden valmistelussa.
Nokelainen oli samoilla linjoilla.
”Turhan usein ilmenee sellaista kissanhännänvetoa seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä. Siitä pitäisi päästä eroon, meidän pitää olla yksi vaeltava Jumalan karavaani.”
Aurén peesasi ja totesi, että hyvään lopputulokseen harvoin päästään, jos työntekijät liian pienellä porukalla valmistelevat asioita.
”Sastamalan vanhat kirkot ovat aarre, mutta todellinen rikkaus ovat luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset.”
Löytyykö säästökohteita?
Seurakunnan rahareikiä Aurén tukkisi muun muassa tulevaisuusinvestoinneilla kuten öljylämmitteisten kiinteistöjen tuunaamisella maalämpöön, myös henkilöstöasioita voi tarkastella.
Pihlajamaa arvelee säästökohteita löytyvän muitakin, kun tarkasti käy seurakunnan toimintaa läpi. Hän mainitsi, että pelkästään ruokaan on mennyt 100 000 euroa vuodessa.
Nokelaisen mukaan kyseessä on yksittäisiä säästökohteita isompi kehityskulku, monissa seurakunnissa väki vähenee ja tulot sen myötä pienenevät.
”Ei ole hokkuspokkus-temppuja, mutta voidaanko järjestää toimintaa toisin?” hän pohti.
Nokelainen kertoi Sastamalan seurakunnan tasetta silmäiltyään yhden asian herättäneen erityisesti huomiota.
”Teillä on valtava kiinteistömassa. Jos yksittäistä säästökohdetta haetaan, niin siinä on karsittavaa.”
Mitä mieltä ehdokkaat ovat samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisestä?
Kaikki Sastamalan kirkkoherraksi mielivät näkevät asian ihmisarvon ja tasa-arvon kannalta tärkeänä, mutta korostivat piispojen ohjaavan pappien työtä. Tällä hetkellä he eivät rikkoisi sääntöjä ja vihkisi.
Pihlajamaa kertasi länsimaisen tasa-arvokehityksen vaiheita, ja totesi, miten seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat tällä hetkellä vielä osittain länsimaissa toteutumatta.
”Homoparien vihkiminen on osa vääjäämätöntä tasa-arvokehitystä, joka tulee kirkossa tapahtumaan.”
”Hieno puheenvuoro Jounilta, yhdyn siihen. Nykytilanne on omaatuntoani vastaan, mutta toimin vallitsevan tilanteen mukaan”, komppasi Nokelainen.
Tässä kohtaa paneelia yleisöstä joku vetosi Raamattuun ja yritti kyseenalaistaa ehdokkaiden näkemykset.
”Tässä asiassa Vanhan testamentin voi jättää omaan arvoonsa, siitä löytyy nykytiedon valossa useampia kyseenalaisia kohtia”, Pihlajamaa vastasi napakasti.
