Maailman diabetespäivää vietetään huomenna torstaina 14. marraskuuta. Sastamalassa diabeetikoiden etuja valvoo ja elämänlaadun kohentamiseen tähtää Sastamalan Diabetesyhdistys. Yli 50 vuotta toimineella yhdistyksellä on 280 jäsentä. Se on kuitenkin vain kourallinen kaupungissa diagnoosin saaneista.

”Kelan tilastojen mukaan 2 300 sastamalalaista saa korvausta diabeteslääkitykseen”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Heinonen.

Hän uumoilee, etteivät kaikki diagnoosin saaneet halua mukaan yhdistystoimintaan leimautumisen pelossa.

”Diabetesta saatetaan pitää häpeällisenäkin juttuna, onhan taudin aiempi nimi sokeritauti. Toisaalta yhdistyksessä on kaikilla sama diagnoosi, eikä häpeälle näin pitäisi olla syytä.”

Diagnoosi 15 vuotta sitten

Heinonen itse sai diagnoosin tyypin 2 diabetekseen viitisentoista vuotta sitten. Hänen sairautensa on geenivirheestä johtuva perinnöllinen mody-diabetes. Oireita tai epäilyksiä taudista ei ollut. Tutkimuksiin Heinosen passitti hänen tyttärensä, jolla sairaus todettiin työterveystarkastuksessa.

Mies kertoo oppineensa elämään diabeteksen kanssa nopeasti.

”Olen hyväksynyt sen, että minulla on loppuelämän sairaus jolle en voi mitään. Sokeriarvoni ovat pysyneet kunnossa sen jälkeen kun sain pillerit.”

Yksi asia kuitenkin harmittaa: hyvään vauhtiin päässyt ura verenluovuttajana päättyi diagnoosiin ja lääkitykseen.

”Ehdin luovuttaa verta 98 kertaa ennen kuin sairauteni todettiin. Sataan olisi ollut hieno päästä.”

Sastamalassa asiat hyvällä tolalla

Heinonen muistuttaa diabeteksen tutkimuksen ja hoidon kehittyneen hurjasti vuosien saatossa. Yksi mullistava uudistus insuliinihoitoisessa diabeteksessa on iholle kiinnitettävä glukoosisensori, jonka avulla diabeetikko voi itse tarkkailla verensokeritasonsa vaihtelua.

Diabeteksen hoidosta iso osa on omahoitoa, sillä hoitamalla sairaus hyvin vältytään lisäsairauksilta, kuten aivoverenkierron häiriöiltä tai sydäntapahtumilta.

Avaimet diabeetikon hyvinvointiin ovat terveellisessä ruokavaliossa, säännöllisessä liikunnassa, painonhallinnassa sekä tupakoimattomuudessa.

Sastamalan tilannetta diabeteksen hoidossa Jukka Heinonen pitää kohtuullisen hyvänä. Neuvolassa on diabeteshoitaja ja terveyskeskuksessa sairauden hoitoon erikoistuva lääkäri.

”Asiat voisivat olla paljon huonomminkin”, hän toteaa.

Vertaistuki helpottaa

Sastamalan Diabetesyhdistys tarjoaa jäsenilleen tietoa, tukea ja monenlaista toimintaa asiantuntijatilaisuuksista retkiin ja matkoihin. Erityisen suosittuja Heinosen mukaan ovat jokakeväinen linturetki Vehmaanniemeen sekä ravitsemus- ja jalkaterapeuttien luennot.

”Pyrimme järjestämään ohjelmaa niin, että jokaiselle olisi jotakin.”

Jukka Heinonen toivottaakin diabetesdiagnoosin saaneet avoimin mielin ja matalalla kynnyksellä mukaan yhdistyksen toimintaan. Vertaistuki helpottaa, eikä diagnoosin saaminen ole missään tapauksessa maailmanloppu.

”Ole huoleti. Kun itsesi hyvin hoidat, pystyt kyllä elämään diabeteksen kanssa”, hän lähettää terveisensä sairastuneille.