Alkuvuonna Huittisissa heräsi huoli, keskustaan oli lyhyessä ajassa ilmestynyt tyhjä liiketila toisensa perään.
Huittinen on tunnettu vireänä kaupan keskuksena, joten tilanne otettiin kaupungilla nopeasti vakavasti.
Elinvoimajohtaja Riikka Peippo kääri hihansa ja jo keväällä Huittisissa tehtiin kehittämistarveselvitys, joka keräsi runsaasti vastauksia.

Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. Vapaita toimitiloja on mainostettu markkinointikampanjalla, yrittäjiä on koulutettu työhyvinvoinnista ja asiakaspalvelusta ja opinnäytetyön avulla on tutkittu huittislaisten ostokäyttäytymistä.

”Lähitulevaisuuden projekteihin kuuluvat kauppiasverkoston brändäys, keskustan liikkeiden markkinointivideo ja tammikuussa yhdessä kiinteistönvälittäjien kanssa järjestettävät vapaiden liikehuoneistojen avoimet ovet. Lisäksi suunnittelemme, miten tyhjiin tiloihin saisi Pop Up -toimintaa”, Peippo kertoo.

Huittinen ui vastavirtaan

Sitä, miten Huittisten keskustasta saadaan entistä houkuttelevampi, on suunnitellut Rambollin projektipäällikkö Eero Salminen.

Aiemmin tehdyn kyselyn ja keskustan kehittämisestä kiinnostuneille järjestetyn työpajan pohjalta Huittisiin hullun hyvä keskusta -hankkeelle on nyt kehitetty liuta ideakortteja, joiden kautta keskustan ilmettä voidaan lähteä uudistamaan.

”Lähtökohdat ovat haasteelliset, sillä Kaupanliiton mukaan puolet kaupoista uhkaa kadota ja siirtyä verkkoon vuoteen 2030 mennessä. Se, millä tätä kehitystä vastaan voidaan taistella, on ylivoimainen palvelu, miljöö ja viihtyvyys sekä erilaiset vapaa-ajankonseptit. Elämyksellisyyteen kannattaa nyt panostaa”, Salminen pohjustaa.

Näyttää siltä, että erikoiskauppa, varsinkin muotiala on tulevaisuudessa kovilla. Kaupalta vapautuviin tiloihin avautuu kahviloita ja ravintoloita.

”Kauppa tulee olemaan Huittisissa varmasti tärkeässä roolissa tulevinakin vuosina, mutta sen rinnalle kannattaa kehittää myös jotain muuta”, Salminen neuvoo.

Huittinen taistelee jo nyt voimakkaasti vastavirtaan, siinä missä vähittäiskaupan liikevaihto on suurimmassa osassa Suomen kunnista laskussa, Huittisissa se kasvaa ja on koko maata parempi.

”Tämä osoittaa, että tarjonta on hyvä ja palvelee myös muita kuin huittislaisia”, Salminen tietää.

Opasteita, paikallisliikennettä ja pidempiä aukioloja?

Juuri julkaistujen ideakorttien kautta toimenpiteille pyritään löytämään oikeaa konkretiaa. Salminen työryhmineen on suunnitellut korttien sisällön, Peippo yhdessä kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Helena Kaitasen kanssa vie kortteja käytäntöön.

Kortit pitävät sisällään huiman määrän kehitysideoita opasteiden päivittämisestä aina uusien palvelukonseptien tuomiseen.

Vaikka kortit on vasta julkaistu, paljon on jo ehditty tehdä tai vähintään aloittaa.

”Opaste-ideakorttiin liittyen olemme jo viime vuonna päivittäneet tienvarsiopasteet ja tänä vuonna levähdyspaikat. Sahkon alueelle lisättiin keskustaan johdattavat banderollit ja nivelpaikkoihin opastetelineitä”, Peippo luettelee.

Myös Huitsikan reittikartta ja aikataulu on uusittu ja selkeytetty.

”Huitsikka on muutenkin sellainen erikoisuus, että sitä kannattaa nostaa esiin. Kovinkaan monessa tämän kokoisessa kaupungissa ei enää ole paikallisliikennettä”, Peippo tietää.

Jos Peipon suunnitelmat käyvät toteen, toria ehostetaan tulevina vuosina esiintymislavalla, joka lisää alueen tapahtumallisuutta ja aktivoi kaupunkilaisia taiteen tekemiseen.

Haastavimmaksi ideakortiksi Peippo kokee liikkeiden aukiolon yhtenäistämistä koskevan ajatuksen.

”Tämä on aihe, mistä tulee jatkuvasti palautetta. Ehkä voisimme löytää jonkun välimallin, jossa tiettynä iltana viikossa liikkeet olisivat auki pidempään.”

Lue koko juttu 11.12. Alueviestistä.