Saaga Vuorinen tutkailee Karkun kirjaston hyllymetrejä pää kallellaan. Lasten ja nuorten osaston rivit ovat tulleet 10-vuotiaalle tytölle tutuiksi vuosien saatossa, sillä kivenheiton päässä kirjastosta asuva Saaga on ahkera lukija.
”Jos kirja on oikein hyvä, luen sen päivässä tai parissa. Vähän paksumman kirjan kanssa voi mennä pari viikkoa”, hän arvioi tahtiaan.
Kirjastossa Saaga tekee koulun jälkeen myös kotitehtävänsä. Heli Vesamaata lapsista itsestään lähtenyt spontaani läksyjen lukeminen yhdessä ilahduttaa.
”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen liittyy myös kulttuuripalveluiden saatavuuteen. Kaikki lasten ja nuorten kasvun tukeminen on tarpeen ja tärkeää, ja kirjaston palveluilla on tässä iso merkitys. Karkun kirjastossa on myös ollut aivan loistavaa täsmäkirjasuosittelua, joilla ovat pojatkin innostuneet lukemaan”, Vesamaa kiittelee palvelua.
Tänä syksynä Karkun kirjasto on herättänyt kyläläisissä myös huolta. Käyttäjät ovat joutuneet pettymään tempoessaan lukittua ovea, ja esimerkiksi viime viikolla kirjasto oli auki yhteensä vain kolme tuntia tavallisen kahdentoista sijaan.
”Jos aukiolopäiviä on kaksi ja kirjasto yhtäkkiä syystä tai toisesta kiinni niistä toisen, herättää se väistämättä ajatuksen että ollaanko tässä ajamassa palvelua kokonaan alas”, miettii Saagan äiti Milla Lavikainen.
Tämän viikon maanantaina, kirjaston toisena aukiolopäivänä asiakkaita palvellut kirjastonjohtaja Sari Sillanpää ymmärtää kyläläisten huolen, mutta vakuuttaa henkilökunnan tekevän kaikkensa, jotta ovet saadaan pidettyä avoinna sovittujen aukiolojen mukaisesti.
”Tämän syksyn kiinniolopäivät ovat johtuneet henkilöstön yllättävistä sairaustapauksista. Olisi hienoa, että meillä olisi reservissä tuuraajia, mutta näin ei kuitenkaan ole. Karkun lisäksi myös Suodenniemellä on jouduttu pitämään ovia säpissä yhdeksänä päivänä, mutta siellä tilannetta tasapainottaa omatoimikirjasto.”
Sastamalassa omatoimikirjastoja on Suodenniemen lisäksi Äetsässä, Kiikoisissa ja tuoreimpana Mouhijärvellä. Asiakas pääsee asioimaan niissä kirjastokortilla ja tunnusluvulla silloinkin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.
Voisiko omatoimikirjasto olla ratkaisu Karkun kirjaston laajempiin aukioloaikoihin?
”Ei”, vastaa Sillanpää empimättä. Omatoimivalmius on investointi, jonka varalle ei ainakaan toistaiseksi ole korvamerkittyä määrärahaa.
Raakaa realismia, tuumaa Kari Jokinen kirjastonjohtajan kertomaa kuunnellessaan.
”Onhan se jotenkin koomista, että kirjapääkaupungiksi itseään markkinoivassa Sastamalassa ei pystytä pitämään kaikkien kirjastojen ovia auki silloin kuin pitäisi.”
Vaikka karkkulaiset harmittelevatkin syksyllä takkuillutta aukioloa, on Sastamalan kokonaistilanne kirjastopalveluiden suhteen hyvä. Sillanpää vertaa kaupunkia Kouvolaan ja Saloon, jotka ovat Sastamalan tyyppisiä moniliitoskuntia. Vuonna 2018 Sastamalassa oli 537 miehitettyä aukiolotuntia henkilötyövuotta kohden. Kouvolassa niitä oli 288 ja Salossa 233.
”Molemmat ovat isompia kaupunkeja kuin Sastamala. Jos pelkkiä lukuja tuijotetaan, tilastojen perusteella meillä olisi varaa nipistää vielä puolet nykyisistä aukiolotunneista”, kirjastonjohtaja heittää.
Leikkuria ei ole suunniteltu käytettävän ainakaan toistaiseksi. Mikä on tulevaisuus, sitä ei tiedä kukaan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kirjastosta on vähennetty yli kolme henkilötyövuotta.
”Nyt henkilökuntaa on 18,38 henkilötyövuotta. Se on vähän, kun vertaa siihen millainen määrä kirjastoja meillä on pyöritettävänä. Pääkirjasto ja kirjastoauto työllistävät kahdessa vuorossa, ja toimiakseen pääkirjaston arki vaatii neljä työntekijää. Silloinkin on aikaa keskittyä lähinnä ruohonjuuritason tekemiseen asiakasrajapinnassa”, Sillanpää sanoo.
Usein kirjastonjohtajan itsensä näkee tiskin takana asiakkaita palvelemassa, vaikka papereitakin pitäisi ehtiä pyörittää.
Karkkulaiset ovat vaatimattomia ja kertovat olevansa oikein tyytyväisiä kahteen aukiolopäivään – kunhan ne pysyvät poikkeustilanteista huolimatta.
Kari Jokinen, Milla Lavikainen ja Heli Vesamaa muistuttavat Karkun olevan vireä ja aktiivinen kylä, jonka väestö on Sastamalan nuorinta ja koulutetuinta.
”Kirjastolle on paljon käyttäjiä. Se on osoittanut vetovoimatekijäksi ja vaikuttanut jopa muuttopäätökseen. Kirjasto on paljon muutakin kuin lainaamista ja palauttamista varten; se on kohtaamispaikka ja tilaisuus tavata muita kyläläisiä spontaanisti.”
Kiitosta karkkulaisilta tulee loistavasta palvelusta, hyvästä valikoimasta ja asiantuntevasta henkilökunnasta.
”Riittää, kun kertoo etsivänsä islantilaista dekkarikirjailijaa, jonka etu- tai sukunimi alkaa a-kirjaimella ja pian tuodaan kirja käteen”, antaa Milla Lavikainen esimerkin.
