Marianne Haapamäki: “Kaikilla on vain yhdet jalat, joista kannattaa pitää huolta”

Aseman Kengän kauppias Marianne Haapamäki valmistui keväällä jalkahoitajaksi. Hoitolalle remontoitiin tilat kenkäkaupan takatiloihin, mutta tarvittaessa Haapamäki tekee myös kotikäyntejä.

Yrittäjänä toimiminen vaatii rohkeutta ja riskinottokykyä, tietää Marianne Haapamäki.

”On oltava ajan hermolla ja kyettävä tarvittaessa tekemään isojakin päätöksiä. Maailma muuttuu koko ajan, ja meidän yrittäjien on pysyttävä siinä muutoksessa mukana”, hän sanoo.

Muutos on Haapamäelle ajankohtainen asia. Vuodesta 2011 kenkäkauppa Aseman Kenkää Vammalan keskustassa luotsannut nainen on laajentanut osaamistaan ja opiskellut jalkahoitajan tutkinnon. Hän valmistui huhtikuun lopulla ja on lokakuusta alkaen palvellut asiakkaita paitsi kenkäasioissa myös jalkojen hoitoon liittyen.

Haapamäen kiinnostus jalkojen hyvinvointia kohtaan on kasvanut vuosien saatossa. Lopullisen sysäyksen kouluttautumiseen antoivat yksilölliset pohjalliset, joita Aseman Kengässä muotoillaan asiakkaan jalkojen mukaan.

”Ihmisillä on paljon ongelmia jaloissa. Halusin lisää ymmärrystä jaloista ja siitä, miten ne saisi voimaan paremmin.”

Asiakkaat ovat olleet ilahtuneita palveluiden laajenemisesta. Moni onkin ollut sitä mieltä, että kengät ja jalkahoitola tukevat toisiaan.

Pienen pintaremontin jälkeen tilat hoitolalle valmistuivat Aseman Kengän takahuoneeseen, varaston paikalle.

”Kyllähän tässä pientä uudelleenjärjestelyä vaadittiin”, naurahtaa Haapamäki.

Tilassa tehtiin pientä pintaremonttia Aseman Kengän työntekijöiden Anna-Liisa Fisherin ja Anne Lindroosin toimesta.

”Ansku maalasi ja Anne tapetoi”, Haapamäki kertoo.

Kauppias antaa kiitosta kaksikolle toteamalla, että hyvät ja luotettavat työntekijät mahdollistivat hänen opiskelunsa.

Jalkojaan ei kannata hävetä

Opiskelun Marianne Haapamäki kertoo olleen antoisaa.

Ennen kauppiasuraansa niin henkilökohtaisena avustajana kuin kuntoutusohjaajanakin työskennellyt nainen uskoo, ettei koulutus mene koskaan hukkaan.

”Kaikista opinnoista on hyötyä. Vaikkei alalle lopulta työllistyisikään, antavat opinnot uutta mielenkiintoa ja näkökulmaa elämään.”

Jalkahoitajan opinnot alkoivat viime vuoden syyskuussa. Koko talven Haapamäki kulki 2-3 kertaa viikossa Tampereelle. Suurin osa oppitunneista oli käytännön työtä.

”Hoitolapäivinä asiakkaita oli miltei liukuhihnalta, mutta siinä jos missä työn oppi kunnolla. Monenlaisia jalkoja olen nähnyt ja hoitanut.”

Haapamäki muistuttaakin, ettei kenenkään kannata jättää jalkahoitoa väliin ainakaan sen takia, että häpeäisi jalkojaan.

”Kun jaloilla on monta askelta otettu, tuppaa niihin tulemaan kaikenlaista vaivaa, kuten kovettumia tai känsiä.”

Jalkahoito myös sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta.

”Eikä ole turhuutta, vaan itseensä panostamista. Meillä kaikilla on vain yhdet jalat.”