Pirkanmaan kunnista Sastamalassa tapahtuu toiseksi eniten onnettomuuksia heti Tampereen jälkeen. Kaikkiaan erilaisia pelastustehtäviä oli Sastamalassa 644. Vuonna 2018 luku oli 748.

Viime vuonna pelastushenkilöstön paikallaoloa edellyttäviä liikenneonnettomuuksia sattui Sastamalassa 136. Ensivastetehtäviä – eli tehtäviä, joissa ambulanssin lisäksi potilaan luokse lähetetään pelastuslaitoksen pelastusyksikkö – oli paikkakunnalla 160.

Nokialla vastaavat onnettomuusluvut olivat 109 ja 80. Valkeakoskella 74 ja 82.

Palopäällikkö Jyrki Paunilan mukaan Sastamalan onnettomuusmäärille on kaksi syytä.

”Sastamalan sijainti vilkkaiden väylien varrella vaikuttaa asiaan. Valtateillä sattuu kaikenlaista. Myös kunnan maantieteellinen laajuus näkyy tilastoissa.”

Vuoden 2019 tilastomerkinnät näyttävät, että kokonaisuudessaan pelastustoimen ja ensihoidon tehtävät Pirkanmaalla ovat hieman vähentyneet.

Liikenneonnettomuudet ovat poikkeus tilastoissa, sillä niiden määrä ei vähentynyt, vaan kasvoi Pirkanmaalla. Pelastuslaitoksella oli viime vuoden aikana 1 735 liikenneonnettomuustehtävää, mikä on 222 tehtävää enemmän kuin edellisvuonna. Pelkästään Tampereella pelti rytisi 77 kertaa useammin edellisvuoteen verrattuna.

Sastamalassa tilanne on samansuuntainen, ensivastetehtäviä oli vuoteen 2018 verrattuna 88 vähemmän. Liikenneonnettomuudetkin vähenivät, mutta vain viidellä.

Rakennuspaloja Sastamalassa sattui viime vuonna 11, rakennuspalovaaroja tilastoitiin 18, maastopaloja 16, liikennevälinepaloja 14 ja muita tulipaloja 9. Palo-onnettomuuksissa eniten vähenivät maastopalot, joita oli 10 vähemmän kuin vuonna 2018. Rakennuspaloja oli sen sijaan viime vuonna kolme enemmän.

Onnettomuusriskiä minimoitu

Palopäällikkö Paunilan mukaan onnettomuustilastojen pääosin myönteinen kehitys johtuu siitä, että onnettomuuksien riskiä on erilaisen tarkastuksin saatu minimoitua.

”Paloturvallisuus on sellainen asia, johon voimme kaikki vaikuttaa.”

”Viime vuosi oli hyvä siitäkin syystä, että suuria luonnonmullistuksia ei Pirkanmaalla tapahtunut. Ei ollut pahoja mytereitä, ja kesällä satoi sen verran, ettei maastopalovaaraa ollut koko suvea”, Paunila toteaa.

Tilastojen perusteella eniten onnettomuuksia sattuu kesäkuussa ja vähiten maaliskuussa. Mistä tämä johtuu, Jyrki Paunila?

”Johtuu ihmiselon sykleistä. Maaliskuussa on rauhallista. Kesäkuussa ihmiset liikkuvat enemmän teillä ja luonnossa, mökkeilykausi on käynnissä, on lomaa töistä ja kouluista. Onnettomuusriskit kasvavat.”

Pirkanmaalla 164 tehtävää vuorokaudessa

Pirkanmaan pelastuslaitoksen yksiköt lähtivät vuonna 2019 erilaisiin pelastustoimen ja ensihoidon tehtäviin 164 kertaa vuorokaudessa. Tehtäviä oli kaikkiaan 60 044. Se on noin tuhat vähemmän kuin edellisvuonna.

Eniten pelastustoimen tehtäviä oli kesäkuussa (980 tehtävää). Rauhallisinta oli maaliskuussa (617). Vilkkain viikonpäivä oli perjantai (1 490) ja rauhallisin päivä oli sunnuntai (1210).

Tulipaloja oli viime vuonna Pirkanmaalla yhteensä 1031, eli 63 vähemmän kuin edellisvuotena. Rakennuspalovaaroja oli 256 ja rakennuspaloja 161.

Ihmisen toiminnasta aiheutuvia tulipaloja oli 480. Luonnontapahtuman aiheuttamia tulipaloja oli 52. Koneesta tai laitteesta aiheutuneita tulipaloja oli 309. Palovaarallinen aine aiheutti 17  tulipaloa, muun syyn takia tai syytä ei voi arvioida syttyi 199 tulipaloa. Eläimen (joutsen 2, kissa, koira, kurki, naakka, näätä, varis) sytyttämiä tulipaloja kirjattiin 8.

Pirkanmaalla vain kaksi palokuolemaa

Suomessa kuoli tulipaloissa 51 ihmistä, mikä on ennätyksellisen vähän. Pirkanmaallakin tulipaloissa menehtyi vain kaksi henkilöä (Parkano, Tampere). Edellisenä vuonna kuoli viisi henkilöä. Pelastuslaitoksen välittömästä vaarasta pelastettuja ihmisiä oli 106. Pelastuslaitos evakuoi ja saattoi turvaan kaikkiaan 154 henkilöä eri tyyppisissä vaara- tai onnettomuustilanteissa.

Neljä suuronnettomuutta

Suuronnettomuuksiksi luokiteltavia tulipaloja, joissa omaisuutta tuhoutui yli 500 000 euron edestä, oli Pirkanmaalla neljä. Näistä kaksi tapahtui Hämeenkyrössä ja kaksi Tampereella.