Löytökoirat nyt Jeren hoiviin Keikyään – “Pelkkä mikrosiru ei riitä, kun etsitään omistajaa”

Jere Pitkänen kasvattaa puolanvinttikoiria. Sylissä oleva Lilo on Highintensity’s Kennelin toisesta, loppuvuodesta 2019 syntyneestä pentueesta.

Irrallaan tavattujen koirien hoidosta Sastamalassa vastaa seuraavien kolmen vuoden ajan keikyäläinen Eläinhoitola Kotikolo. Kaksi vuotta sitten Vakintielle perustettua, lemmikeille loma- ja päivähoitoa tarjoavaa yritystä pyörittää Jere Pitkänen.

Pitkänen kertoo, että löytökoiratoiminta oli ajatuksissa jo silloin, kun hän etsi sopivia tiloja hoitolalleen. 400 neliömetrin kokoisesta Kotikolosta lohkaistiin Sastamalan kaupungin joulukuussa tekemän päätöksen jälkeen kokonaan oma alueensa löytökoirille.

”Ennen pienten koirien hoitolana toiminut osasto on nyt irrallaan tavattujen koirien käytössä. Tiloihin rakennettiin väliseinä ja karkureille oma sisäänkäyntinsä.”

Hiljattain Pitkänen hankki hoitolan päätyyn kiskojen päällä kulkevan lisärakennuksen, jossa on kaksi häkkiä.

”Oveen tulee numerolukko, joten poliisi voi tarvittaessa toimittaa löytökoirat talteen vaikken itse olisikaan paikalla.”

Hoitolan päädyssä on erillinen rakennus. Sen suojiin virkavalta voi toimittaa karkuteillä olevat koirat Pitkäsen ollessa pois kotoa.

Koirien lisäksi Pitkänen ottaa enemmän kuin mielellään hoiviinsa miltei minkä tahansa eläinlajin edustajia, olipa kyseessä sitten kissa, kani, kilpikonna tai chinchilla.

”Kissoille hoitolassa on neljä paikkaa, joista yhdestä pääsee ulkotarhaan. Kaneille ja jyrsijöille on varattu oma erillinen huoneensa, jossa ne eivät pääse tekemisiin muiden hoitolassa olevien eläinten kanssa.”

Myös yhdessä koiralle tarkoitetussa loosissa on oma ulkotarhansa. Se mahdollistaa esimerkiksi laumanvartijakoiran lomailun. Pitkänen kertoo, että ottaa mielellään hoitoon kaikenrotuisia koiria, myös haastavampana pidettyjä rotuja.

”Vielä ei ole tullut vastaan sellaista koiraa, jonka kanssa en pärjäisi. Pitää osata olla oikeudenmukainen; auktoriteetti mutta ei aggressiivinen. Koira vaistoaa heti, jos ihminen pelkää tai on varuillaan”, mies tuumaa.

Löytökoirille lohkaistiin tilat aiemmin pienten koirien hoitolana toimineelta puolelta. Väliseinät rajaavat tilat lomahoitolasta.

Löytökoiratoiminta Keikyässä pyörähti käyntiin tammikuun alussa. Haastatteluhetkellä löytökoirien tiloissa oli yksi koira, ja viime vuoden puolella Pitkänen otti ennakoivasti hoiviinsa yhden karkurin.

Mies toivoo, että tavatessaan irrallaan juoksevan lemmikin ihmiset ottaisivat aina yhteyttä alueellaan löytökoirista huolehtivaan tahoon.

”Jos koiran pystyy pitämään omissa hoivissaan, se on ihan ok, mutta koiran löytämisestä tulee lain mukaan ilmoittaa. Some on hyvä kanava välittää tietoa löytämästään karkurista, mutta sen omistaja ei välttämättä ole Facebookissa vaan ottaa yhteyttä meihin.”

Jos koira päätyy Kotikoloon, sen omistajaa etsitään sirun ja rekisteritietojen avulla. Aina niistä ei ole apua, sillä kaikkia koiria ei ole mikrosirutettu.

”Toinen ongelma liittyy sirun rekisteröintiin. Lemmikillä voi kyllä olla siru, mutta sitä ei ole rekisteröity mihinkään niin, että sirun avulla löytyisi omistajan yhteystiedot”, Pitkänen huomauttaa.

Lain mukaan talteen otettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan. Sen jälkeen kunta voi myydä, luovuttaa tai lopettaa eläimen. Useimmissa tapauksissa uusi koti löytyy.

Villiintyneiden ja talteen otettujen kissojen sekä muiden pieneläinten hoidosta Sastamalassa vastaa Kiikoisten löytöeläinpalvelu.