Sylvään koululla tiistai-iltana Sastamalan sivistystoimen palveluverkkoselvityksen tiimoilta järjestetty asukasilta oli ennen muuta kiikkalaisten ulostulo. Paikalla oli asukkaita miltei jokaisesta kaupungin kolkasta, mutta kiikkalaiset olivat edustettuina määrällisesti ja puheenvuoroilla mitattuna eniten.
Kun kasvatusjohtaja Pekka Kares ja tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi klikkasivat esiin Sastamalan läntiselle alueelle laaditut kaksi vaihtoehtoa palveluiden järjestämisestä vuonna 2030, alkoi auditorion lehtereiltä sinkoilla kysymyksiä ja ajatuksia viranhaltijoiden suuntaan.
Läntisen alueen ykkösvaihtoehdossa loppuisivat Äetsän, Kiikan ja Pehulan koulut. Samoin kävisi Tipulan, Ulpun ja Kiikan päiväkodeille sekä Kiikan kirjastolle. Tarkoitus olisi rakentaa vanhan Äetsän alueelle yksi alakoulu, jossa olisi päiväkoti. Uuden koulun sijaintia ei ole mietitty.
Kakkosessa Kiikan ja Pehulan alakoulut säilyisivät. Molemmissa olisi päiväkoti. Muutoin lopetuslista olisi sama kuin ykkösessäkin.
Eniten keskustelua herättivät juuri koulut. Sanna Hinkkanen kyseenalaisti Kiikan koululla tehdyn kuntotarkastuksen.
“Koulu on paremmassa kunnossa kuin arvio antaa ymmärtää. Liitteisiin tutustumalla huomaa, että rakennuksessa ei ole pintakosteutta muualla kuin kellarissa. Saataisiinko ongelmat poistettua, jos kellarin ilmanvaihto olisi kunnossa?”
Hinkkanen korosti koulun olevan harvinaisen mainiolla paikalla. Ihan vieressä on lähiluonto ja paljon liikkumismahdollisuuksia.
Keskustan kaupunginvaltuutettu Pentti Jarkko kertoi saaneensa jokunen vuosi sitten rakennuslautakunnan puheenjohtajana kutsun tarkastuskäynnille Kiikan koululle, jonka annettiin ymmärtää olevan huonossa kunnossa.
“Lähinnä kyseessä olivat Tilakeskuksen laiminlyönnit kattojen siivouksessa ja rännien putsaamisessa, mistä johtui veden valuminen väärään paikkaan. Samana iltapäivänä hommia oltiin jo hoitamassa kuntoon. Toivottavasti meininki on muuttunut, sillä koulu on rakennettu silloin kun vielä osattiin rakentaa”, Jarkko totesi.
Aplodit yleisöltä irtosivat, kun Jarkko sanoi toivovansa läntiselle alueelle kolmatta vaihtoehtoa, jossa ruksi Kiikan koulun päältä olisi poistettu ja sen kunnostamista mietittäisiin yhtenä ratkaisuna.
Huolta myös Pehulan puolesta
Pienessä kyläkoulussa ensin ainoana luokkansa oppilaana koulutaipaleensa aloittanut Seija Kero hämmästeli Sastamalan kaupungin tahtotilaa päästä eroon pienistä kouluista.
“Esimerkiksi Lempäälässä pienet kyläkoulut ovat säilyneet. Kahdeksan lasta luokalla ei kuulosta ollenkaan mahdottomalta oppilasmäärältä, ja yhdysluokat ovat yksi mahdollisuus.”
Atte Vuorio kysyi aiheellisesti, mitä esimerkiksi Kiikan koululle tapahtuu, jos koulutoiminta rakennuksessa päätetään lakkauttaa.
“Ruksien vetäminen paperilla on helppoa, mutta mitä tapahtuu realistisesti? Kiikan koulu on arkkitehtonisesti kaunis ja poikkeuksellisella alueella. Olisi kulttuuriteko kunnostaa se.”
Tekninen johtaja Toukoniemi myönsi, että olisi mielekästä jos uutta toimintaa löytyisi. Niin pitkälle suunnitelmaa ei kuitenkaan ole luodattu.
Kiikkalaiset osoittivat huolensa myös Pehulan puolesta.
“Se kylä kuolee, josta koulu lähtee. Oli se sitten Kiikka tai Keikyä”, Paula Inkinen tiivisti.
Katja Suoniemen mukaan kiikkalaiset ovat joutuneen luopumaan palvelujen hiipumisen myötä monesta.
“Pitääkö meidän luopua koulun myötä lopustakin?”
Onko lapsen hyvinvoinnilla hintalappu?
Paikalla oli myös karkkulaisia, joiden ykköshuoli oli edessä todennäköisesti oleva kirjaston lakkauttaminen. He kertoivat Karkkuun muuttaneen muun muassa tamperelaisia nuoria aikuisia, joille kirjasto on ollut yksi tärkeä houkutin.
“Kirjasto tuo kulttuurin kylälle. Jos toiminta loppuu, on se iso isku ja laskee varmasti Karkun vetovoimaa.”
Monessa puheenvuorossa nousivat esiin koulumatkat, jotka varsinkin pienille koululaisille ovat turvallisempia ja lyhyempiä lähikouluun.
“Minkälainen hintalappu on lapsen hyvinvoinnilla, jos koulupäivä pitenee tunnilla tai yli?” yleisöstä kysyttiin.
Kiikkalainen koulukyytejä ajava tilausliikenneyrittäjä Janne Prihti toivotti päättäjät henkilökohtaisesti tervetulleiksi esimerkiksi reitille Piimäsjärvi – Ekojärvi – Tyrisevä.
“Voitte tulla kokeilemaan, millaista se on, kun ei ole edes kunnollisia teitä. Miten muksut jaksavat istua entistä pidempiä matkoja autossa, kun eivät tahdo jaksaa nytkään.”
Kipeitäkin päätöksiä tehtävä
Palveluverkkoselvityksen taustalla vaikuttaa syntyvyyden voimakas lasku. Viime vuonna Sastamalassa syntyi noin 140 lasta. Lisäksi suurin osa koulu- ja päiväkotikiinteistöistä on iäkkäitä ja saneerausta vaativia.
Kuntotarkastuksen perusteella kasvatusjohtaja Kares kuvaili kiinteistöjen tilannetta yhtä aikaa lohdulliseksi ja lohduttomaksi.
“Lohduttavaa on se, että akuuttia kiirettä tyhjentää kiinteistöjä ei ole. Lohduton tieto on, että jokaisessa on jotakin korjattavaa muutaman vuoden säteellä.”
Kares painotti useaan otteeseen, että selvityksen tähtäin on vuodessa 2030. Ensi syksynä tai sitä seuraavanakaan ei siis välttämättä tapahdu mitään.
“Päätökset on silti hyvä tehdä nyt, eikä jäädä odottamaan ja miettimään, josko joku meidät kuitenkin tältä tilanteelta pelastaisi. Kipeitäkin päätöksiä on tehtävä, ja keskityttävä siihen mitä jää jäljelle.”
Myös pääpahikset perheellisiä
Asukasillassa oli läsnä useita päättäjiä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jenni Jokinen (sd.) toi paikalle 9-vuotiaan tyttärensä Helmin, joka käy Marttilan koulua. Molemmissa keskustan alueen vaihtoehdoissa Marttilan koulu lakkautettaisiin.
“Me pääpahikset eli päättäjät olemme myös perheellisiä. Meillä on myös lapsia eli tiedämme ja tunnemme teidän tuskanne”, hän huomautti.
Sastamalaan ajetaan palveluverkkoselvityksen myötä kahden yläkoulun mallia. Toinen koulu sijoittuu läntiselle alueelle eli Mouhijärvelle, toisen paikka olisi nykyisen Sylvään koulun tontilla.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ulla Yli-Hongisto (kesk) nosti materiaalista esiin Äetsän koulua koskevan virheen.
“Äetsän koulu ei ole Sastamalan pienin yläkoulu, vaan Mouhijärven yhteiskoulu. Äetsän koulussa on tänä vuonna 183 oppilasta, ja jos sama läntinen alue säilyy, ensi syksynä oppilaita on 197. Sen sijaan Sylväällä oppilasmäärä on vähentynyt viidelläkymmenellä vuodessa. Tänne pitää siis siirtää oppilaita paikkaamaan vajetta”, hän päätteli.
Palveluverkkoselvityksen käsittely etenee vauhdilla. Sivistyslautakunta on koolla 19. helmikuuta ja valtuusto 2. maaliskuuta. Valtuustolta odotetaan linjauksia, joiden mukaan valmistelua jatketaan.
Illan toiset aplodit sai keskustalainen valtuutettu Antti-Matti Mattila, joka kyseenalaisti aikataulun moittien sitä epäinhimilliseksi.
“Lapset pitää ottaa paremmin huomioon. Nyt tarvitaan perusteellista keskustelua, päätökset tehdään vasta sen jälkeen.”
Viranhaltijoille on mahdollista esittää kysymyksiä Sastamalan kaupungin kotisivujen chatissa keskiviikkona 12. helmikuuta. Chat on avoinna klo 18-20.
