Kuudessa päivässä 470 nimeä – Karkkulaiset haluavat pitää kirjastonsa: ”Täällä ei odoteta tumput suorina”

Ulla Osara, Pauliina Salminen, Saaga Vuorinen, Salme Toivola ja Mikko Toivola antoivat kasvatusjohtaja Karekselle vetoomuksen Karkun kirjaston puolesta.

Oman kylän kirjaston joutuminen lakkautusuhan alle on asia, jota ei Karkussa purematta niellä. Kaupungin viranhaltijoiden laatima palveluverkkosuunnitelma on saanut karkkulaiset laittamaan töpinäksi. Facebookin Karkku-ryhmässä on väkeä kannustettu aktiivisuuteen oman kylän palveluiden puolesta. Kuudessa päivässä kyläläiset keräsivät 470 nimen vetoomuksen kirjaston säilymiseksi.

Yli viisi vuosikymmentä Karkun kirjastossa asioinut Ulla Osara tietää, miten kirjastokulttuuri on muuttunut.

”Ennen siellä piti hiipiä hipihiljaa sukkasillaan, nyt kirjastossa on välillä kuin discossa.”

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Toivola kiteyttää kirjaston olevan kyläkeskus, karkkulaisten yhteinen olohuone. Kirjastossa yhdistykset kokoustavat ja lapset tekevät läksyjä. Kirjasto on tärkeä myös alueen vapaa-ajan asukkaille.

Toivola toteaa, miten Karkussa on totuttu tekemään itse. Kylältä löytyy osaavaa ja innokasta porukkaa. Karkkulaiset eivät odota tumput suorina, että kaupunki järjestää kaiken. Kyläyhdistyksessä riittää myös uskoa negatiivisen väestönkehityksen kääntämiseen.

”Ymmärrämme kaupungin säästötavoitteita, mutta haluamme mieluummin kehittää kirjastoa kuin lakkauttaa sen. Kirjasto on yksi kylän vetovoimatekijöistä. Ei hätistellä asukkaita pois, vaan imuroidaan heitä lisää.”

Kyläaktiivit korostavat, että Karkku on kehittyvä, muuttovoittoinen ja omaleimainen alue sijaintinsa, historiansa, miljöönsä ja junaliikenteen ansiosta. Koulun oppilasmäärä on ollut vakaassa kasvussa, vastoin aiempia ennusteita.

Karkun kirjasto on nykyisin avoinna kahtena päivänä viikossa. Toivola sanoo, että kyläyhdistys on valmis pohtimaan kaupungin, alueen yhdistysten ja muiden toimijoiden kesken uusia innovatiivisia tapoja säilyttää nykyinen palvelutaso.

Toivolan mukaan kauaskatseisinta olisi pyrkiä kasvattamaan Karkun vetovoimaa järjestämällä aiempaa laajempia palveluita. Karkku voisi kompensoida Sastamalan muiden alueiden muuttotappiota, mutta ilman lähipalveluita tämä tavoite on vaikea saavuttaa.

Tällaisia palveluita voisivat kirjaston yhteydessä olla esimerkiksi yhteisölliset työtilat liikkuville ammattilaisille, lapsiperheiden päiväkahvila, koululaisten läksyparkki, nuorison yhteisötila, harrastetilat ja liikkuva terveydenhoitajan vastaanotto.

Kares sai kutsun kirjastokarnevaaliin

Kasvatusjohtaja Pekka Kares vastaanotti karkkulaisten adressin kaupungintalolla perjantaina ja totesi olevansa otettu karkkulaisten yhteen hiileen puhaltamisesta.

”Karkussa on juuri sellaista yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä, johon kaupunki haluaa kuntalaisia kannustaa”, hän kehaisi.

Kares muistutti, että vaikuttamisen ja kansalaiskeskustelun aika on nyt, sen jälkeen tehdään päätöksiä.

Tilaisuudessa kyläyhdistyksen sihteeri Pauliina Salminen kutsui Kareksen ensi maanantaina järjestettävään kirjastokarnevaaliin Karkun kirjastolle. Salmisen mukaan kyseessä ei ole protesti, vaan mukava tapahtuma, joka osaltaan muistuttaa kirjaston merkityksestä.

Ulla Osaralla, Pauliina Salmisella, Saaga Vuorisella, Mikko Toivolalla ja Salme Toivolalla oli perjantaina asiaa kaupungintalolle.