Kotovuorentien varrella on Kaltsilan Metsästysseuran maja. Sen nimi on Hirvelä. Nimi annettiin, kun yksi maanomistaja sitä ehdotti.
”Se oli Erkki Punto. Hän sanoi, että laittakaa majan nimeksi Hirvelä. Niin laitettiin”, muistelee seuran nykyinen puheenjohtaja Paavo Salli.
Hirvelä on seuran silmäterä. Majan rakentaminen aloitettiin 1984 ja valmista oli kaksi vuotta myöhemmin.
”Metsästysseuran toiminta on yhteisöllisyyttä. Siitä oivana osoituksena on Hirvelän rakentaminen. Kaikki tehtiin talkoilla. Meillä oli ja on yhä monien eri ammattien ihmisiä. Kaikki antoivat panoksensa työhön”, kehaisee Salli.
Hirvelää on hiljaksiin remontoitu. Huhtikuussa alkaa keittiön ehostaminen. Viime vuonna laitettiin riistankäsittelytila elintarvikesäädösten mukaiseen kuntoon. Töitä on tehty ja tehdään edelleen.
Seuran metsästysmaat ovat Kotovuoren ympäristössä. Maanvuokraajia on yli sata.
”Metsästäminen ei ole mahdollista ilman, että asioista sovitaan maanomistajien kanssa. He ovat meille erittäin merkittäviä yhteistyökumppaneita. Sopiminen oli lähtökohtana jo, kun seura perustettiin. Ja tästä pidetään kiinni”, muistuttaa Paavo Salli.
Yhteistyötä tehdään myös seurojen kesken. Kaltsila on mukana seitsemän seuran yhteislupa-alueessa. Tässä yhteenliittymässä ovat Kaltsila, Stormi, Lopenperä, Etelä-Tyrvää, Illo, Levo ja Jokisivu. Kaikki kuuluvat Sastamalan riistanhoitoyhdistykseen.
”Yhteistyö tarkoittaa yhteisten lupien hakemista. Jos jonkun seuran alueella on runsaasti vaikkapa peuroja ja jonkin toisen ei, niin lupia voidaan siirtää alueelle, jossa peuroja on”, toteaa Salli.
Metsästysseuran perusasia on tietenkin metsästys. Etenkin hirvieläinten osalta kyse on Sallin mukaan kannan hoidosta niin, että kanta ei ole liian suuria tai pieni.
”Eniten alueellamme metsästetään peuroja. Kanta on liiankin vahva. Peltojen ja puutarhojen omistajat toivovat laajalti kannan rajoittamista. Viime kaudella Kaltsilan alueella kaadettiin 73 peuraa ja yhteislupa-alueella 1 271.”
Hirvieläinten osalta kyse ei ole pelkästä metsästyksestä. Peuroille ja hirville viedään talvella myös ruokaa. Seura osallistuu riistaeläinten laskentaan.
Kaltsilan seuran alueella on tehty myös havaintoja susista. Sallin mielestä sudet voivat olla hyvinkin vaarallisia kotieläimille ja myös ihmisille.
”Minusta susikannan rajoittamisen pitäisi olla Suomen hallussa, ei Euroopan unionin. Susi kuuluu luontoon, mutta sopivassa määrin.”
Alueella on tavattu myös karhuja ja ilveksiä. Ilveksille saatiin viime kaudella yksi lupa seitsemän seuran alueelle.
”Ilvestä ei saatu, koska maassa ei ollut lunta. Eli jälkiä ei näkynyt.”
Kaltsilan seuran puheenjohtaja Paavo Salli tähdentää kaikessa toiminnassa yhteisöllisyyttä.
”Jos tämä toiminta ei ole kivaa, niin tuskinpa seura olisi nyt viisikymppinen.”
Seuran 50-vuotisjuhla on lauantaina 14. maaliskuuta Haapamäen tilalla.
