Asemakadulla on keskiviikkona puolen päivän aikaan hiljaista. Käyn Galleria Akselin ovesta. Hiljaista on sisällä galleriassakin, paikalla on vain näyttelystä vastaava taiteilija.
Ensimmäiseksi jään tarkastelemaan gallerian oikeanpuoleiselle seinälle ripustettua suurikokoista violetin eri sävyissä hehkuvaa maalausta. Siihen on kuvattu ovi, josta pääsy ulkomaailmaan on estetty kettingein.
Näyttävä akryylimaalaus kantaa nimeä Älä mene ulos. Sen Kimmo Kamsula on maalannut kuusi vuotta sitten, mutta teos tuntuu nyt ajankohtaiselta – suorastaan päivänpolttavalta. Samanlaisia esteitä liikkumisellemme ei ole asetettu, mutta näkymättömät kahleet ovat sitäkin painavammat.
Samassa tilassa on muutakin hätkähdyttävää. Metrin korkuisessa ja lähes puolitoista metriä leveässä maalauksessa puna-asuinen mies levittää kätensä kohti katsojaa. Japanilaisesta manga-tyylistä ammentava hahmo vetää puoleensa. Kamsula kertoo, että Punainen varas -teoksen mies voi olla joillekin pelimaailmasta tuttu.
Huomiota herättävä on toki näyttelyn pääteoskin, taiteilijan itsensä pituinen puupalikoista koottu Ajattelija, jonka rakenteen voi nähdä ikäänkuin pikseleinä. Erivärisistä palikoista koottu hahmo sijoittuu Kamsulan mukaan perinteisen ja digitaalisen todellisuuden väliselle rajalle.
Kokonaisuutena Gokusai-nimeä kantava yksityisnäyttely vie salaperäisyyksien ja idän estetiikan äärelle.
Kaunotar-teoksen syntyä ovat innoittaneet kirjoitukset yli tuhannan vuoden takaa. Kamsula viittaa japanilaisen kirjallisuuden klassikkoon, Murasaki Shikibun kirjoittamaan Genjin tarinaan.
Huumoriakin näyttelystä löytyy. Hedelmäsamurai-teoksen moottoripyörällä ajava ja miekallaan vesimeloneja halkova hahmo herättää hilpeyttä.
Näyttelyn nimi, Gokusai, juontaa Japaniin ja tarkoittaa Kamsulan mukaan värien moninaisuutta.
”Näyttelyn töitä yhdistää värikylläisyys. Viehätykseni aasialaisiin teemoihin pohjautuu jo teini-iässä alkaneelle Japani-innostukselle ja sittemmin Osakan yliopistossa vietetylle vaihto-oppilasajalle.”
Idän estetiikka merkitsee Kamsulalle jotakin outoa ja mystistä. Useissa hänen teoksissaan karikatyyrimäinen ilmaisutapa ja aasialainen kuvakieli kohtaavat.
”Japanilainen kulttuuri tuntuu kieroutuneen omaleimaiselta. Toisaalta se on tiukasti määriteltyä ja ankaraa, perinteiden leimaamaa. Vastavoimana toimivat monet populaarikulttuurin ilmiöt”, Kamsula miettii.
Oululaislähtöinen taiteilija tykästyi Sastamalaan – kylät tutuksi postia jakamalla
Kimmo Kamsula, 29, on kotoisin Oulusta. Valmistuttuaan kuvataiteilijaksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta hän muutti Sastamalaan.
Kokemäenjoen maisemiin hänet houkutteli ystävä.
”Ystäväni naapurista vapautui asunto. Niin minä muutin kerrostaloon Puistokadulle – enkä ole päätöstä katunut.”
Sastamalassa Kamsula tykästyi paitsi luontoon ja pikkukaupungin tunnelmaan myös aktiiviseen taideyhdistykseen.
”Ilman toisia ihmisiä elämä on aika merkityksetöntä.”
Kunnollisia maalaustiloja paikkakunnalla on vähän tarjolla, mutta kuvataiteilijat lienevät aina olleen sopeutuvaisia.
Gokusai-näyttelyn kahdestatoista työstä viisi on syntynyt Sastamalassa. Punainen varas -teos on niinkin tuore, että sen maalauspinta oli vielä osittain märkä, kun Kamsula toi sen galleriaan.
”Maalasin sen maski naamalla kylpyhuoneessani. Ei kovin miellyttävät työolosuhteet, mutta lopputulokseen voi olla tyytyväinen”, hän naurahtaa.
Kun kodin lasitetulla parvekkeella tarkenee, on siellä Kamsulan mukaan hyvä tehdä töitä.
Pelkkä taide harvaa ammattitaiteilijaa elättää. Työkseen Kamsula myös jakaa postia.
”Sastamala on maantieteellisesti laaja kunta. Postin hommissa ovat sen kylätkin tulleet tutuiksi”, hän tuumailee.
Koronavirustilanteen vuoksi Galleria Akseli ei tällä hetkellä ole auki. Kimmo Kamsula kertoo kuitenkin avaavansa sovittaessa näyttelyn ovet yksittäisille ihmisille tai muutaman hengen ryhmille. Näyttelyyn ei ole pääsymaksua.
Jos kaukokaipuu tai kulttuurinnälkä iskee, kannattaa taiteilijan tarjoukseen tarttua.
Gokusai Galleria Akselissa 1. huhtikuuta saakka. Avoinna sovittaessa. Kimmo Kamsula 0442411228 / kamsulakimmo@gmail.com
