Kun Tarmo ja Marja Pihlajamäki ajavat 12-metrisen matkailuautonsa leirintäalueelle, ympärillä alkaa yleensä kuhista. Moni mielii kurkistamaan linja-autosta rakennetun menopelin sisätiloihin.
Eikä ovesta astuessaan pety. Puukatto, laminaattilattia ja tapetoidut seinät takaavat kodikkaan tunnelman.
Suuressa keittiössä onnistuu vaativammankin illallisen valmistaminen ja auton perällä olevan makuuhuoneen parisänky takaa maittavat unet.
Pihlajamäet ovat ajelleet mustalla matkailuautollaan ympäri Suomea kesästä 2013 lähtien.
Ajatus auton rakentamiseen lähti alun perin pariskunnan tyttärestä Tytistä.
”Tytti haaveili laulajan urasta ja pyysi, että rakentaisin hänelle keikkabussin. Lupasin tehdä sen, jos hän voittaa Tangomarkkinoilla järjestettävän Tangonuori-kilpailun. Sen verran varma olin voitosta, että auto valmistui jo pari vuotta ennen kuin Tytti pääsi osallistumaan kilpailuun”, Tarmo kertoo.
Sittemmin juuri Tangomarkkinoista onkin tullut vakiokohde, johon autolla suunnataan kesästä toiseen.
Mikään pieni projekti matkailuauton rakentaminen ei ollut. Tarmo laskee, että työtunteja auton parissa kului lopulta noin 1500–1600.
Alun perin Länsilinjoja palvellut linja-auto oli jo Pihlajamäelle tullessaan muutettu keikkabussiksi.
”Se oli sellainen vaihtokauppa, että annoin yhden Zetorin ja tämän sain”, Tarmo naurahtaa.
”Auto oli lievästi sanoen räjähtänyt. Täynnä romua ja rompetta ja kaameassa kunnossa”, Marja muistelee.
Syksyn ja talven aikana Tarmo purki auton ja kaikki kylkipeltejä myöten laitettiin uusiksi.
”Jotain työmäärästä kertoo se, että pelkästään pohjan hiekkapuhaltamiseen meni aikaa 11 tuntia ja auton maalaamiseen kului 80 litraa maalia. Sen yhden talven aikana elämässä ei ollut mitään muuta kuin työ ja tämä auto”, Tarmo kertoo. ”Edelleen suussa alkaa maistua ruoste, kun sitä aikaa muistelee. Sen verran aikaa rungon hitsaamisessa meni.”
Auton sisätiloista Pihlajamäillä oli yhtenevä ja selkeä ajatus. Autoon haluttiin iso keittiö, hyvä vessa ja tilava makuuhuone.
”Kaikki kyselivät, että kai teemme saunan, mutta itse olin heti sitä mieltä, että en todellakaan. Leirintäalueilla on hyvät saunat ja karavaani-juttuun kuuluu juuri se, että mennään yleiseen saunaan ukkojen kanssa höpöttämään tunniksi jos toiseksi”, Tarmo sanoo.
Alkuperäistä linja-auton sisustusta on jäljellä enää pieni ripaus auton etupäässä, kuten hattuhyllyissä.
”Penkit ovat alkuperäiset, mutta ne on päällystetty”, Marja kertoo.
Autoon astuessa on kuin tulisi jonkun kotiin. Sellaisen tunnelman Pihlajamäet ovat matkailuautoonsa halunneetkin luoda.
”Meillä on täällä ihan kaikki tarpeellinen vaatekaapissa roikkuvista kylpytakeista lähtien. Haluamme, että auto on aina siinä kunnossa, että voi vain täyttää jääkaapin ja lähteä reissuun.”
Ainut vaade sopivalta pysäköintipaikalta on sähkö
”Vesi tulee ja vesi menee, mutta sähköstä olemme riippuvaisia.”
Ilmalämpöpumppu pitää auton sisälämpötilan sopivana ja kokkaaminen hoituu kaasuliedellä.
Karavaanielämää Pihlajamäet harrastavat ainoastaan kesäaikaan. Kevään ensimmäinen reissu tehdään yleensä toukokuulla ja viimeinen syyskuulla, perinteisesti molemmat suuntautuvat Tuuriin.
”Yleensä olemme reissussa pidennettyjä viikonloppuja, emmekä välttämättä lähde kovinkaan pitkälle. Rauman Poroholma on yksi suosikkikohteista” Marja sanoo.
Tärkeintä eivät olekaan ajetut kilometrit vaan tavallisesta arjesta irti päästäminen.
”Ei tarvitse lähteä kauas, että on pois tavallisista ympyröistä. Toisinaan saatamme jäädä lomalle ihan vaan kotipihalle”, Marja hymyilee.
”Liekö se sitten raitis ilma vai mikä, mutta jostain syystä täällä autossa nukkuu paremmin kuin missään muualla”, Tarmo toteaa.
