Koronapandemiasta seurannut koulujen sulkeminen ja sosiaalisten kontaktien rajoittaminen ovat laittaneet lapsiperheet viime viikkoina aivan uudenlaisten haasteiden eteen.
Poikkeustilan aikana monet perheet ovat kovilla, kun vanhemmat yrittävät sovittaa yhteen etätöitä, kotikoulua ja päivähoidosta pois olevien lasten päivärytmiä.
“Kotona pitäisi tällä hetkellä revetä yhtä aikaa monen asiaan. Ei ole mikään ihme, että perheillä on hankaluuksia selvitä kaikkien asioiden pyörittämisestä”, Huittisten Perhekeskuksen päällikkö Marianna Heikkilä tietää.
Huittisissa tilanteeseen on haluttu tarttua ennaltaehkäisevällä otteella ja Perhekeskuksen kautta tarjotaan matalalla kynnyksellä kotipalvelua sitä tarvitseville lapsiperheille.
“Meidän kauttamme on mahdollista saada apukäsipari ihan tavallisiin arjen asioihin. Perhetyöntekijä voi ulkoilla lapsien kanssa, jolloin vanhemmalla on mahdollisuus keskittyä etätöihin, hoitaa päivän kauppareissu tai vaikka ihan levätä”, Heikkilä kertoo.
Sosiaalisten kontaktien ollessa rajoitettuja, voi perhetyöntekijästä saada myös tarpeellista juttuseuraa.
“Arjessa jaksamisen kannalta keskustelu on ensiarvoisen tärkeää. Vanhemman olo voi helpottua huomattavasti jo sillä, että pääsee välillä juttelemaan toisen aikuisen kanssa”, Heikkilä sanoo.
Tukea vanhempien jaksamiseen ja hyvinvointiin
Lapsen oikeuksia koulutukseen, harrastuksiin ja kodin ulkopuolisiin lähikontakteihin on tällä hetkellä rajoitettu. Siksi entistäkin tärkeämmäksi on tullut turvata lasten tarvitsema hoiva ja huolenpito ja heidän suojaamisensa.
Poikkeusoloissa paras tapa suojata lapsia on tukea heidän vanhempiensa jaksamista ja hyvinvointia.
“Perhekeskuksen kautta tätä tukea on saatavissa kerran, pari viikossa, pariksi tunniksi kerrallaan”, Heikkilä kertoo.
Apua kaipaavat perheet voivat itse olla yhteydessä soittamalla perhetyön palvelupuhelimeen. Tähän mennessä poikkeustilanteen takia lisäresurssilla on pystytty tarjoamaan tukea 16 eri perheeseen.
“Palvelupuhelimeen vastaa perheohjaaja joka järjestää keskustelun pohjalta perheeseen työntekijän mahdollisimman pian”, Heikkilä kertoo.
Palvelu on tarkoitettu kaikenikäisten lasten perheille.
Matalan kynnyksen palvelua on tarkoitus järjestää niin pitkään, kuin tarvetta palvelulle on ja tekijöitä tehtävään löytyy. Tällä hetkellä apuvoimia on saatu kaupungin resurssipankin kautta.
Yhteyttä kannattaa ottaa, jos vähänkään siltä tuntuu
Ennaltaehkäisevää lapsiperheiden kotipalvelua on tarjottu Huittisissa Perhekeskuksen kautta jo aiemminkin, mutta toiminta on ollut varsin pienimuotoista.
“Neuvolan kautta on kannustettu hakemaan palvelua, jos vanhemmat ovat esimerkiksi kokeneet uupumusta. Normaalisti meillä työskentelee ennalta ehkäisevän kotipalvelun parissa yksi työntekijä ja lisäksi kaupunki on tehnyt päätöksen lapsiperheiden palvelusetelistä”, Heikkilä kertoo.
Lapsiperheiden kotipalvelu on lakisääteistä ja perusteet sen myöntämiseen tulevat sosiaalihuoltolaista. Kotipalvelua on oikeus saada muun muassa tilanteissa, joissa perheessä on sairautta tai erityislapsi.
“Palvelua annetaan aina vanhempien jaksamisen tueksi. Sen tarkoituksena on auttaa selviämään ihan normaaleista, arkipäiväisistä asioista”, Heikkilä korostaa.
Perhekeskuksen päällikkö kertoo, että hän tietää omasta kokemuksesta, miten suuri merkitys jo muutamalla kotipalvelukäynnillä voi olla.
“Omat lapseni ovat syntyneet pienellä ikäerolla ja meilläkin käytiin kotipalvelusta pari kertaa auttamassa väsyttävimpien hetkien yli.”
Heikkilä kannustaa perheitä olemaan yhteydessä, jos vähänkään siltä tuntuu.
“Tilanteiden ei kannata antaa mennä pahaksi, vaan pyytää apua juuri tähän hetkeen. Kun arki taas palautuu normaaliksi, avuntarvekin varmasti vähenee”, hän sanoo.
Perhekeskukusen päällikkö on erityisen ilahtunut siitä, että kotipalvelutarve nähtiin kaupungin johtoryhmässä jo ennen kuin sitä ennätettiin Perhekeskuksessakaan ehdottaa.
“On hienoa, että Huittisissa halutaan tarttua tilanteisiin ennaltaehkäisevällä asenteella.”
“Äärettömän hieno kädenojennus”
Huittislaisen Hyytiän perheessä ennalta ehkäisevää lasten kotipalvelua on hyödynnetty parin viikon ajan.
“Olemme molemmat mieheni kanssa etätöissä kotona ja myös perheemme 4-vuotias Sara-tytär on ollut koko korona-ajan pois päivähoidosta. Päivät sujuvat, mutta työnteon kannalta kotihoidossa oleva lapsi asettaa omat haasteensa” Jenny Hyytiä kertoo.
Osa töistä on mahdollista jaksottaa Saran päivärytmin mukaan, mutta maksuliikennesihteerinä työskentelevän äidin puhelin saattaa piristä mihin aikaan päivästä tahansa.
“Viimeiset viikot oikeastaan kaikki päivät ovat noudattaneet hyvin samaa kaavaa. Sara viihtyy omissa puuhissaan hyvin, mutta totta kai työpäivät keskeytyvät kun hänelle pitää järjestää aamupalaa ja lounasta tai keksiä uutta tekemistä. Työpäivät venyvät yli neljään ja päiväulkoilut ovat jääneet melkein kokonaan” Hyytiä kertoo.
Normaalisti päiväkodissa työskentelevä Mari Lähteenoja on työskennellyt muutaman viikon ajan kaupungin resurssipankin kautta Perhekeskuksessa kotipalvelussa. Hän on päässyt avustamaan muun muassa Hyytiän perhettä.
“Mari hakee Saran pariksi tunniksi ulkoilemaan, niin me pystymme keskittymään töihin täysillä. Homma on järjestetty äärettömän hyvin siltäkin osin, että puemme lapsen valmiiksi ja hän lähtee suoraan Marin matkassa puistoon tai muualle, joten edes mitään lähikontaktia ei synny” Hyytiä kiittelee.
Jenny Hyytiä myöntää, että hänellä oli pieni kynnys ottaa yhteyttä Perhekeskukseen.
“Ajattelin, että jollain toisella voi olla vielä isompi tarve, enkä mitenkään asettanut meidän perhettämme etusijalle palvelun kannalta.”
Kuultuaan, että palvelun järjestämiseen on tällä hetkellä hyvin resursseja, Hyytiäkin päätti käyttää mahdollisuuden.
“Tästä on ollut meidän arkeemme äärettömän suuri apu ja tavallaan asiasta hyötyvät myös kaupungin työntekijät, sillä toiminnalla on myös työllistävä vaikutus, kun työntekijät tulevat resurssipankin kautta. Tällainen maksuton tuki lapsiperheiden arkeen on kaupungilta äärettömän hieno kädenojennus tällaisessa tilanteessa”, hän pohtii.
