Oppilaiden palaaminen lähiopetukseen on vaatinut kouluilta vaihtelevasti toimenpiteitä.
Pienet kyläkoulut ovat onnistuneet toteuttamaan koronan vaatimat poikkeusjärjestelyt suhteellisen helposti, isommissa peruskouluissa turvallisuusohjeet ovat vaatineet enemmän päänvaivaa.

Huittisissa esimerkiksi 45 oppilaan Loiman koululla jokaiselle opetusryhmälle on saatu järjestettyä koulurakennuksesta omat vessatilat, samaan aikaan Lauttakylän koulun 315 oppilasta on hajautettu useampaan rakennukseen.

”Koululla on 16 opetusryhmää, joille piti löytää väljemmät tilat. 1.-3. luokan oppilaat sekä pienryhmät opiskelevat väistökoululla, jolloin isoille ryhmille on saatu käyttöön kaksi luokkatilaa. 4.-5. luokan oppilaat ja 6A-luokka opiskelevat lukiolla ja 6B-luokka kirjastolla”, Lauttakylän koulun rehtori Maarit Malmberg avaa.

Loiman koulussa on kolme yhdysluokkaa, jotka on tilavan koulurakennuksen ja ison pihan ansiosta saatu jaettua niin, etteivät eri ryhmien oppilaat ole tekemisissä keskenään koulupäivän aikana.

”Aamulla oppilaat kokoontuvat omille piha-alueilleen, mistä opettaja hakee oman ryhmänsä luokkaan. Esimerkiksi oma 5.-6. -luokkalaisten ryhmäni kulkee poikkeuksellisesti rakennuksen etupuolelle olevan varauloskäynnin kautta”, Loiman koulunjohtaja Aleksi Toivola kertoo.

Porrastetut ruokailut ja välitunnit

”Pienimmät menevät ensimmäiselle välitunnille jo puolen tunnin jälkeen, ulkona ollaan yksi ryhmä kerrallaan. Seuraavat oppitunnit ovat normaalin pituisia”, Toivola sanoo.

Lauttakylän koululla jokaisella ryhmällä on yksi pitkä, 30 minuutin välitunti, joka vietetään tietyllä välituntialueella.
”Lisäksi opettajat tauottavat päiviä oman rytminsä mukaisesti ja tauoille haetaan ulkoa alue, jolla ei ole muita. Harva opiskelee nyt perinteisessä 45 minuutin oppitunti, 15 minuutin välitunti -tahdissa”, Malmberg selittää.

Loiman koulussa ruokailu tapahtuu normaalistikin luokissa, joten poikkeustilanne on aiheuttanut siihen vain vähän muutoksia.

”Nyt ryhmät hakevat lämpimän ruoan vuorotellen keittäjältä ja opettajat jakavat muut tarvikkeet luokissa. Ruokailutarvikkeet palautetaan luokkaan, eikä viedä keittiölle”, Toivola kertoo.

Malmbergin mukaan Lauttakylän koululla juuri ruokailun järjestäminen on vaatinut eniten selvittelyä. Normaalisti väistökoulun oppilaat ruokailevat Tahto Areenalla, mutta poikkeustilanteessa sen käyttäminen ruokailutilana osoittautui mahdottomaksi ja myös Lauttakylän koululla päädyttiin luokkaruokailuun.

”Ruoanhakupisteitä on väistökoululla kolme, joka solussa omansa. Myös lukiolla on kolme ruokailupistettä. Kirjastossa opiskelevat käyvät lukiolla syömässä, samoin Lautta-ryhmät, kuten tähänkin asti. Opettaja ja ohjaaja jakavat ruoan.”

Kevät on ollut poikkeuksellinen ja raskas

Käsiä pestään kouluilla nyt tavallista useammin. Myös tämä on aiheuttanut omat haasteensa Lauttakylän koululla.

”Viemärit eivät meinaa vetää, kun joka luokassa pestään käsiä niin ahkerasti”, Malmberg sanoo.

Toivolan mielestä poikkeustilanne näkyy Loiman koululla vahvimmin siinä, että vaihtotunteja ei pidetä, vaan jokainen opettaja opettaa ainoastaan omaa ryhmäänsä.

”Pitkän etäjakson jälkeen tuntuu ihan mukavalta, että nämä viimeiset pari viikkoa saa viettää kokonaan oman porukan kanssa.”

Takana on raskas ja poikkeuksellinen kevät, Malmberg myöntää, että turnausväsymystäkin alkaa olla ilmassa.
”Etäopetukseen siirtyminen oli iso rutistus ja takaisin palaaminen turvaohjeineen vaatii paljon. Totta kai jokaisella on takaraivossa myös huoli koronaviruksen leviämisestä.”

Normaalistikin kevään viimeiset viikot olisivat kouluilla täynnä poikkeusohjelmaa, kuten luokkaretkiä ja urheiluturnauksia. Nyt koulupäivät pitävät sisällään etäopetuksen läpikäyntiä.

”Erikoisohjelman puuttuminen ei tunnu haittaavan. Oppilaista on ollut havaittavissa selvää riemua, kun he ovat pitkästä aikaa päässeet tapaamaan kavereita”, Toivola sanoo.

”Opettajat ja oppilaat ovat olleet hyvin iloisella mielellä ja silminnähden onnellisia jälleennäkemisestä. Täällä on jaettu paljon etähaleja”, Malmbergkin toteaa.

Noin 150 oppilasta pois lähiopetuksesta

Huittisten peruskoululaisista lähiopetukseen osallistuu kevään parin viimeisen viikon aikana 84 prosenttia. Sivistysjohtaja Eija Mattila kertoo, että viime viikolla lähiopetuksessa oli yhteensä 812 oppilasta, kun normaalisti oppilaita on 961.

Yläkoululaisista poissa oli 21 prosenttia ja alakoululaisista 13 prosenttia.

”Alakoululaisia osallistui lähiopetukseen yhteensä 556, kun kaiken kaikkiaan heitä on 638. Yläkoululaisia koulussa oli paikalla 256, kun tavallisesti heitä on 323, Mattila kertoo.