Oletko kiinnittänyt huomiota puihin kaupungeissa, ihan taajamien ydinkeskustoissakin? Puita kaupungeissa on monia eri lajeja.
Kansallispuuksi valittua rauduskoivua löytyy esimerkiksi Sastamalasta runsain mitoin, ne pitää huomata ja kenties pysähtyä niiden kohdalla. Vammalasta erityisen näyttäviä koivuesiintymiä löytyy esimerkiksi pääkirjaston tienoilta ja Kaalisaaren seudun maisemista sekä muun muassa Sylvään koulun ympäristökaduilta.
Suomen kansallispuuksi rauduskoivu (Betula pendula) valittiin kansalaisäänestyksessä vuonna 1988. Hieskoivu ja tunturikoivu ovat muut maassamme kasvavat koivulajit. Neljäs laji on vaivaiskoivu, se kasvaa lähinnä pensasmaisena ja on maailman pohjoisin koivulaji.
Kevään odotetuimpia ja seuratuimpia luonnontapahtumia on koivun puhkeaminen ensin hiirenkorvalle ja siitä täyteen lehteen kesäkuussa, sopivasti juuri juhannukseksi.
Hieskoivun lehti on pyöreämpi kuin rauduskoivulla. Lehden reunassa on yksinkertainen sahalaita ja lehden alapinta on usein karvainen, rauduskoivua pidetään parempana saunavihdaksi.
Koivuun liitetään Suomessa isänmaallisia tunteita, koivu on olennainen osa suomalaisuutta. Koivu on ollut kansan mielissä rakas puu kautta aikain. Koivunoksia on käytetty muun muassa karjan vitsoina. Keski-Euroopassa uskottiin, että lehmät lypsävät hyvää maitoa, jos niitä virvotaan koivuilla. Koivu on ollut myös ikiaikainen lämmön lähde taloissa ja torpissa sekä kotitalousesineiden monipuolinen materiaali. Koivu on myös innoituksen lähde monille taiteilijoille.
Monilla meistä on jonkinlainen suhde koivuun. Joku muistaa saaneensa ”kurinpalautustakin” koivunoksalla tai koivun valkoiseen kylkeen on kaiverrettu rakkaan nimi tai nimikirjaimet. Saunassa on vihdottu tai vastottu, kotiseudusta riippuen, monet murheet ja liat pois. Koivun lumoavan tuoksun saunan lämmössä muistaa myös moni.
Useilla on lisäksi muistikuva pihakoivusta lapsuudenkodin pihapiirissä tai vaikka koulun pihalla. Sellainen voi kasvaa nykyisinkin omassa pihapiirissä kaupungissa, vaikka kerrostalon pihalla, joskus jopa lähellä betoniseinää.
Koivu on pihlajan ja pajun ohella ensimmäisiä Suomessa kasvaneita puita jääkauden jälkeen. Monet Sastamalan keskustan eli Vammalan iäkkäät koivut ovat yhtä vanhoja kuin itse kaupunkikin. Näyttävä paksurunkoinen koivujätti seisoo esimerkiksi Tyrvään kirkon hautausmaan keskellä, korkeutta komistuksella on useita kymmeniä metrejä ja rungon ympärys alhaalla on kahden aikuisen ihmisen sylin verran.
Lieneekö koivu jopa Vammalan seudun vanhin hyvin elävä koivupuu? Kenties se aloitteli kasvuaan jo Tyrvään kirkkoherrana toimineen Karl Efraim Liliuksen (1853-67) aikana? Koivut voivat elää 150-200 vuotiaiksi. Tyrvään kirkko valmistui Vammaskosken kupeeseen vuonna 1855.
Vanhoja kilpikuorisia koivuja löytyy runsaasti Vehmaanniemen luonnonsuojelualueelta, osa koivuista makaa siellä maahan romahtaneina, toiset jo lahottajasienten ja hyönteisten jäljiltä lähes tomuna. Lahoavat koivut ovat tärkeitä kolopesijälinnuille. Maahan kaatuneet tai vielä pystyssä pysyvät koivulahopuut tarjoavat elinympäristön lahottajasienille, jäkälille ja selkärangattomille.
Koivuista saadaan myös koivusokeria eli ksylitolia. Ravinteikasta pakurikääpää pidetään myös terveystuotteena. Koivut ovat tärkeitä muille lajeille sekä ravintona että elinympäristönä. Rungosta valuva mahla on maittavaa ravintoa muun muassa päiväperhosille, kärpäsille, sääskille ja ihmisillekin. Myös linnut käyvät juomassa mahlaa ja popsivat samalla mahlan äärelle tulleita hyönteisiä.
Terveestä koivusta valmistetaan huonekaluja, vaneria ja paperia, muinoin myös ajoneuvoja. Koivuvaneri on kestävä ja vahva materiaali. Kauniin vaalean pinnan myötä se soveltuu mainiosti myös sisustamiseen ja erilaisiksi levyiksi. Vaneripuuksi hieskoivu kelpaa yhtä hyvin kuin rauduskoivukin.
Vammalaan, Liekoveden rannalle, perustettiin vaneritehdas 1951 hyvien uittoyhteyksien varteen. Tehtaan toiminta jatkuu tänäkin päivänä.
Perinteisesti koivun tuohesta on tehty astioita, kontteja ja koriste-esineitä. Koivusta on moneksi, ihmekö tuo jos olemme ottaneet puun omaksemme, jopa voimaannuttavaksi halauskaveriksi. Polttopuunakin koivu on hyvä. Sen kuorta eli tuohea voi käyttää hyvänä sytykkeenä.
Sukunimenä Koivu on suomessa melko yleinen, samankaltaisia kuten Koivula tai Koivusalo, on useita kymmeniä. Samoin koivu-alkuisia kadunnimiä on maassamme runsaasti.
Juttu ja kuvat Hannu Moilanen
