Kokemäenjoki kimmeltelee auringon porottaessa täydeltä terältä. Kaksi nuorta naista lipuu rauhallisesti rannan ohi SUP-laudoilla.

Kajakkikioskin yrittäjä Hanna Oivanen seuraa katseellaan kaksikkoa ja kertoo puhelimeen, miten pitkälle Huittisten Vesiniityltä pääsee melomaan.

”Kyllä pääsee Poriin asti, mutta sitten on kaksi voimalaitoksen ylitystä, missä kajakki pitää ottaa kantoon”, hän neuvoo.

Oivanen ohjeistaa soittajaa varaamaan kajakit etukäteen. Aurinkoisena päivänä kaikki yhdeksän yksikköä, kaksikko ja intiaanikanootti voivat olla käytössä. Samoin reilut kymmenkunta SUP-lautaa.

Oivanen perusti kajakkeja, SUP-lautoja ja kanootteja vuokraavan sekä erä- ja luonto-opaspalveluja tarjoavan Kajakkikioskin reilut neljä vuotta sitten.

Vaikka luontoon hurahtanut Oivanen oli haaveillut tämän tyyppisestä toiminnasta pitkään, oli yrityksen alku täydellinen esimerkki siitä, miten joskus moni sattuma johtaa onnelliseen lopputulokseen.

”Kaikki lähti tästä paikasta. Olimme mieheni kanssa melomassa Kokemäenjoella ja sattumalta päädyimme rantautumaan tähän. Silloin paikalla oli vain ränsistyneet rakennukset ja koko alue oli hoitamaton. Näin siinä kuitenkin heti potentiaalia.”

Oivasella ei ollut aavistustakaan, kuka paikan omistaa, mutta kun tarpeeksi jotain haluaa, keksii keinot sen saamiseen.

”Marssin Maanmittauslaitokselle selvittämään, kenen omistuksessa ranta ja rakennukset ovat.”

Helpolla ei Oivanen päässyt senkään jälkeen, sillä omistajan yhteystiedoista ei löytynyt puhelinnumeroa, ainoastaan postiosoite.

”Päädyin kirjoittamaan ihan perinteisen kirjeen. Kerroin, että olen ihastunut paikkaan ja kysyin, olisiko se myytävänä.”
Jo seuraavana päivänä kirjeen postittamisen jälkeen Oivasen puhelin soi ja kauppa lyötiin lukkoon.

Vesiniityltä helppo lähteä melomaan

Kokemuksesta Oivanen tietää, että melontaharrastuksen haastavin puoli on harrastuksen ääreen pääseminen.

”Kajakki pitää raahata säilöstä auton katolle, ajaa sopivaan paikkaan ja perillä raijata taas autosta rantaan. Melomisen jälkeen sama operaatio pitää tehdä toiseen suuntaan. Lisäksi pitkän kajakin säilyttäminen on haastavaa, jos asuu esimerkiksi kerros- tai rivitalossa.”

Vesiniityltä melomaan lähteminen on helppoa.

”Toki kajakin voi vuokrata myös niin, että lähtee sen kanssa muualle.”

Oivanen on kuitenkin sitä mieltä, ettei Huittisista tarvitse lähteä jokea edemmäs melomaan. Kokemäenjoelta avautuvat maisemat eivät häpeile yhtään muille vesistöille, yrittäjä tuumii.

”Se on tietenkin kiinni siitä, mitä kukakin kaipaa. Jostain syystä järviä ja merta pidetään isommassa arvossa kuin jokia. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että katsottavaa on rannoilla ja joella meloessa rannat ovat lähimpänä.”

Kokemäenjoki hämmästyttää melojaa

Pitkän Kokemäenjoen profiili vaihtelee pienistä ja sympaattisista uomista aina järvimäiseen maisemaan.

”Monelle hämmästystä herättää se, miten joella voi olla näin paljon saaria”, Oivanen tietää.

Parasta melomisessa on lipuminen keskelle luontoa. Leipätyössään kampaajana toimivalle Oivaselle se on täydellistä vastapainoa arkeen.

”Rauha ja hiljaisuus on vaan niin upeaa. Itse saan edelleen kiksejä jokaisesta näkemästäni majavasta ja isokoskelosta.”

Tästä syystä Oivasen tavoitteena ei olekaan kasvattaa Kajakkikioskia massiivisiin mittasuhteisiin, vaan tulevaisuuden suuntana on ennemmin esimerkiksi lisätä valikoimaan luonto-opastuksia.

”Toiminta on nyt aika sopivassa suhteessa siihen, että rauha säilyy. Ihmismassojen lisääntyessä linnut ja eläimet karkaisivat väistämättä kauemmas ja luonnossa on ehdottomasti toimittava niiden ehdoilla.”

Koko artikkelin voit lukea Alueviestin 24.6. ilmestyneestä Kesälehdestä.