Kourajoen kalakuolemien taustalla suolistoperäinen bakteeri

Etelä-Satakunnan ympäristötoimisto tiedotti eilen tiistaina, että Loimijokeen laskevassa Kourajoessa on havaittu kalakuolemia.

Kuolleita kaloja löydettiin Huittisten Kukonharjan kylän alapuolelta maanantaina ja niistä ilmoitettiin ympäristötoimistolle tiistaina.

“Tilanne oli niin selkeä, että teimme välittömästi ratkaisun kehottaa ihmisiä välttämään joessa uimista sekä veden käyttöä talousvetenä tai kastelussa”, ympäristöpäällikkö Jukka Reko sanoo.

Reko kertoo, että kuolleet kalat olivat kookkaita ja joukossa oli myös haukia, jotka kestävät hyvin vedenlaadun muutoksia. Yhteensä kuolleita kaloja oli noin 15.

“Se on sen verran poikkeuksellisen suuri määrä, että heti oli mahdollista sanoa, etteivät asiat ole kunnossa. Kalat ovat kuolleet hapenpuutteeseen. Myös paikalla oleva haju kieli kuolemien syystä.”

Tänään keskiviikkona Rekon tietoon oli tullut, että kuolleita kaloja on ollut joessa jo kesäkuussa.

Jokivesi puhdistuu nopeasti, mikäli jäteveden tulo saadaan loppumaan

Kourajoesta otetut näytteet osoittavat, että vedessä on suolistobakteeria. Rekon mukaan vielä ei pystytä sanomaan, onko se ihmis- vai eläinperäistä.

“Näytteet otettiin joesta sekä Kukonharjan ylä- että alapuolelta. Yläpuolelta otetuissa näytteissä bakteeria ei juurikaan havaittu, mutta alapuolella pitoisuudet olivat merkittäviä.”

Suolistobakteerien lähde ei  ole toistaiseksi tiedossa. Reko kertoo, että asiaa tutkitaan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.

Kourajoen valuma-alue sijaitsee vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolella.

“Meillä on tiettyjä epäilyjä, mistä jätevesi voi olla peräisin, mutta luonnollisesti asia tutkitaan huolellisesti.”

Mikäli päästölähde saadaan loppumaan, pysyviä haittoja tapauksesta ei joelle aiheudu.

“Jokivesi puhdistuu varsin nopeasti, hetkellistä ja paikallista vaikutusta tilanteesta kuitenkin on. Kourajoella tehtiin muutama vuosi sitten kalataloudellista parannustyötä, johon siihenkin tämä harmillisesti tällä hetkellä vaikuttaa.”

Sitä Reko ei vielä tässä vaiheessa osaa arvioida, milloin jokivettä päästään taas hyödyntämään normaalisti.