Vuonna 1997 alkaneen Rengasratsian valistustyölle on edelleen tarvetta, sillä omien renkaiden kunto tunnetaan edelleen huonosti. Ensi viikolla vietettävällä kampanjaviikolla ei tarkastuksia koronaviruksen vuoksi järjestetä, vaan keskitytään valistustyöhön.
Autonrengasliitto järjestää Rengasratsia-rengasturvallisuuskampanjan yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa.
Edellisvuosina renkaita on Rengasratsiaviikolla tutkittu Suomen suurimmissa kaupungeissa yhteisvoimin. Autoilijat on ohjattu Rengasratsian tutkimuspisteelle, missä renkaiden kunto on tarkastettu ja samalla jaettu tietoa autoilijoille renkaiden vaikutuksesta ajoturvallisuuteen.
”Tämän vuoden Rengasratsiassa poliisi valvoo tehostetusti renkaiden kuntoa tien päällä muun partioinnin ohessa”, toteaa poliisitarkastaja Heikki Ihalainen.
Poliisi kiinnittää huomiota renkaisiin huomiota ympäri vuoden. Ihalainen on huomannut, että huonokuntoiset renkaat kulkevat tavallisesti käsi kädessä ajoneuvon muiden turvallisuuspuutteiden kanssa. Tieliikennelain mukaan henkilö- ja pakettiauton renkaiden pääurien on oltava vähintään 1,6 millimetriä syvät, mutta sadekelillä jo alle 4 mm urat alkavat heikentää auton ajo-ominaisuuksia merkittävästi.
”Haluamme neuvoa, ja pienestä huomaamattomuudesta voi selvitä huomautuksella. Jos sen sijaan useampi rengas on selvästi alle lain mukaisen minimin, kyllä siitä silloin muistetaan liikennevirhemaksulla”, Ihalainen sanoo.
Omien renkaiden kunto tunnetaan huonosti
Poliisi näkee työssään myös sen, mihin huonokuntoiset renkaat pahimmillaan johtavat. Vuodesta 2000 lähtien vuosittain keskimäärin 29 kuolonkolarissa kolarin aiheuttajalla on ollut autossaan huonokuntoiset renkaat.
”Kun syksyn sadekelit lähestyvät, renkaiden pito nousee entistä suurempaan arvoon. Se pätee niin moottori- ja maantienopeuksiin kuin kaupunkiajoonkin, missä auto on saatava nopeasti pysähtymään esimerkiksi suojatielle. Huonokuntoiset renkaat ovat riski kuljettajan lisäksi myös muille”, Ihalainen sanoo.
Pääasiassa suomalaiset saavat rengashuollosta puhtaat paperit. Rengasratsian aikana huonokuntoisilla renkailla ajavien osuus on laskenut noin 10,3 prosentin tuntumaan. Kääntöpuolena on tosin huomattava, että osuus merkitsee noin 314 000 ajoneuvoa, joiden renkaat ovat huonossa kunnossa.
”Olemme iloisia, että valistustyön ansiosta osuus on jatkuvasti pienentynyt, mutta samalla huomaamme numeroiden kertovan myös sen, että rengastiedolle on edelleen suuri tarve. Huonokuntoisilla renkailla ajavista kolme neljästä ei tiedä, missä kunnossa omat renkaat ovat”, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora muistuttaa.
