”Ihmisen ikävä toisen luo. On tärkeää kohdata ja jutella, tavata tuttuja”, toteaa Irmeli Palonen Vammalan torilla perjantaina.

Sastamalan seurakunnan järjestämällä lähetystorilla on tänä vuonna aivan erityinen merkitys, myöntää seurakuntapastori  Otso Järvikin.

”Moni seurakuntalainen on kaivannut yhteisiä kokoontumisia ja tilaisuuksia. Joku on kokenut yksinäisyyttä”, hän sanoo.

Koronaviruksen takia seurakunnassa mietittiin tovi, järjestetäänkö lähetystoria tänä vuonna lainkaan. Vaaka kääntyi kuitenkin tapahtuman puolelle.

”Koska monen yhdistyksen toiminta on ollut virustilanteen takia jäissä, on se tarkoittanut varainkeruun vaikeutumista. Siitäkin syystä oli tärkeää tänne torille tänään kokoontua.”

Järvi uskoi tuottoa lähetystyön hyväksi kertyvän tänä vuonna aiempia vuosia vähemmän.

”Kymppitonniin olisin oikein tyytyväinen, vaikka toisaalta on niin, että kaikki saatavat ovat parempi kuin ei tuottoa lainkaan”, hän tuumaili.

”Erityiskiitos Heinon Leipomolle, joka lainasi meille kaksi soppatykkiä. Nyt ei soppa toivottavasti lopu kesken.”

Tuliaisia Tupahoivaan ja nallejahti

Myyntikojujen määrää oli vähennetty. Musiikkiesityksiäkään torilla ei torilla kuultu. Käsidesiä oli tarjolla useassa paikassa. Väkeä oli silti hyvin liikkeellä, ja ne kovimmat myyntiartikkelit, hernesopppa ja ohrapuuro, tekivät kauppansa.

Puuron perässä torille oli polkaissut myös hoivakoti Tupahoivan johtaja Auli Härkälä. Huliwili-riksan kyydissä päivästä nautti Sirkka Nuutila.

”Viemme Sirkan kanssa kattilallisen ohrapuuroa tuliaiseksi Tupahoivaan. Tämä on mukava tapahtuma, emme ole ensimmäistä kertaa lähetystorilla syötävää hakemassa”, Härkälä huikkasi.

Uutta tapahtumassa oli  eriväristen nallejen metsästys. Sastamalan seurakunnan varhaiskasvatuksen Nata-nalle etsi lasten kanssa pitkin poikin toria piilotettuja pieniä karhuja. Äitinsä Reetta Suoniemen ja pappansa Mika Suoniemen kera nallejahdissa viihtyivät Leevi ja Väinö Keskinen.

”Tulimme tänne kerhotädin perässä. Hän vinkkasi, että kerhoa ei tänään ole, mutta kannattaa tulla torille. Mukavaa kun on lapsille tekemistä”, Reetta tuumasi.

Papusoppaa tarjoileva paimen

Palatkaamme vielä Irmeli Paloseen. Mitä hänellä on päällimmäisenä mielessä lähetystorin hulinassa?

”Myimme kaikki Sleyn arvat muutamassa tunnissa. Se oli hieno juttu.”

Ihmisten kohtaamisen lisäksi Paloselle tulee hyvä mieli papusoppaa tarjoilevasta kirkkoherrasta.

”Vesa Aurèn on loistava kirkkoherra – oli hän sitten ihmisten parissa torilla tai kirkossa saarnaamassa. Teimme oikean valinnan.”