Kiikassa on herännyt huoli kylän kirjastopalveluiden tulevaisuudesta. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan Sastamalan kaupungin sopeuttamisohjelma edellyttää myös kirjastoihin, liikuntapaikkoihin sekä rantasaunoihin koskemista, sillä elämänlaadun palveluista on lähivuosina haussa 390 000 euron säästöpotti.

Kasvatusjohtaja Pekka Kareksen mukaan (AV 30.9.) kirjastoista tiheällä seulalla katsottaisiin Suodenniemeä, Kiikkaa ja Karkkua.

Kiikkalaiset ovat laatineet kirjastonsa puolesta kannanoton, jonka on allekirjoittanut 12 paikallista yhdistystä. Kannanoton alulle panijana toimi kuukausi sitten Kiikkaan muuttanut Pia Kurri, joka myös laati kannanoton tekstin yhteisessä palaverissa esille tuotujen näkökulmien pohjalta.

“Pienten palvelujen varassa olevasta kylästä ei ole mitään mieltä poistaa tällaista palvelua. Kirjastoon voivat tulla matalalla kynnyksellä ikään katsomatta kaikki kyläläiset. Tämä on paikka, jossa voi olla rauhassa tai jossa yksinäinen voi halutessaan ottaa kontaktia muihin ihmisiin”, Kurri sanoo.

Kiikan kirjasto on tällä hetkellä avoinna kolmena päivänä viikossa; maanantaisin ja torstaisin kello 12-18 ja perjantaisin 12-16. Kannanoton allekirjoittaneet toimijat suhtautuvat suopeasti erilaisten omatoimimuotojen käyttöönottoon, mutta eivät halua, että niillä korvataan ammattitaitoisen henkilökunnan läsnäolo kolmena aukiolopäivänä.

Pia Kurri ei käy taistelua kirjaston puolesta ensi kertaa. Tampereelta Kiikkaan muuttanut freelance-kirjoittaja puolusti entisessä kotikaupungissaan Nekalan kirjastoa, joka suljettiin vuoden 2018 lopussa.

“Nekalan kirjasto oli samanlainen kohtaamispaikka Nekala-Viinikan alueen asukkaille kuin Kiikan kirjasto on tälle kylälle. Se oli alueen ainoa julkinen kokoontumispaikka ja tärkeä, monipuolinen palvelu monelle.”

Suljetun kirjaston tilalla avattiin tänä syksynä konttikirjasto, joka toimii omatoimiperiaatteella. Paikalla ei ole säännöllisesti henkilökuntaa, vaan sisään pääsee kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Lainaus ja palautus toimivat automaateilla.

Yksi Kiikkaan Kurrin johdattaneista asioista oli juuri toimiva lähikirjasto. Nainen myöntää uuden ruljanssin lähipalvelun puolustamisesta turhauttavan ja ahdistavan.

“Mikä saisi päättäjät ymmärtämään, että lähikirjasto on enemmän kuin tärkeä palvelu käyttäjilleen? Jollekin se voi olla suorastaan elintärkeä”, hän puuskahtaa.

Kurrin kanssa kannanottoa on vienyt eteenpäin Kiikan kyläseuran sihteeri Aili Riihimäki. Hän kertoo, että Kiikan kirjaston puolesta kerättiin nimiä viimeksi vuonna 2014. Tuolloin adressi luovutettiin kaupunginjohtajalle ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajalle.

“Silloin saimme lopulta huokaista helpotuksesta”, Riihimäki toteaa.

Sastamalan kaupunki pyrkii keskittämään toimintoja monipalvelukeskuksiin. Mikäli ajatus toteutuisi Kiikassa ja kirjasto siirrettäisiin esimerkiksi alakoulun yhteyteen, kärsisivät muutoksesta Riihimäen mukaan eniten vanhukset.

“Nyt Vanhustenkoti Kontin asukkailla ja muilla kylällä asuvilla ikäihmisillä on kirjastoon vain kivenheitto. Parin kilometrin matka palveluihin on autottomalle ihmiselle todella pitkä.”

Kiikkalaisten mukaan heidän kirjastonsa ovi käy ahkerasti. Keskellä päivää saattaa olla rauhallisempaa, mutta kun koulupäivät päättyvät, kokoontuu tiloissa usein lapsia ja nuoria. Alkuillasta saapuvat työssäkäyvät ihmiset.

“Korona-aikana moni huomasi oman kirjaston puutteen. Asioin Sastamalan pääkirjastossa, kun Kiikan kirjasto oli vielä kiinni. Kynnys astua pääkirjastoon oli iso, enhän minä osannut siellä edes toimia oikein. Onneksi muut kävijät auttoivat”, tunnustaa Riihimäki.

Keskellä Kiikan kylää sijaitseva kirjasto on rakennettu jo 20-luvulla. Kannanoton mukaan kirjaston neljä huonetta tarjoavat riittävästi tilaa sekä pienille asiakasryhmille että yksityisemmälle syventymiselle. Iästään huolimatta kirjasto ei Pia Kurrin ja Aili Riihimäen mukaan vaadi remontteja.

“Jos jotakin, niin ulkovuorin maalipinnan voisi uusia. Sisältä kirjasto on toimiva ja viihtyisä, ja pönttöuunit tuovat mukavaa tunnelmaa.”

Kurri ja Riihimäki ymmärtävät kaupungin säästötarpeen, mutta toivoisivat huolellisempaa pohdintaa säästöjen kohteista.

“Riittäisikö joihinkin korjattaviin kohteisiin vain välttävä apu, pitääkö aina purkaa kokonaan ja rakentaa ihan uutta tilalle?”