KATSO KUVAT: Millainen voisi olla tulevaisuuden pääkirjasto? – Sastamalassa ehtii vielä ideointitalkoisiin

Kirjastosta voi nykyisinkin lainata monenmoista, esimerkiksi levysoittimen tai kuntoiluvälineitä. Kati Juurikan mukaan ihmiset ovat toivoneet lainattavaksi myös akkuporakonetta sekä ompelukonetta.

Kati Juurikalla on paljon mielenkiintoista kerrottavaa Sastamalassa noin vuosi sitten alkaneesta hankkeesta, joka tutkii, millaiseksi Sastamalan pääkirjasto voisi tulevaisuudessa taipua. Tavoitteena on ennen kaikkea selvittää, millaisia palvelutarpeita ja toiveita kirjaston käyttäjillä on.

Tähän mennessä hanketyöntekijä Juurikka on kirjannut ylös useamman yhdistyksen ja yhteisön näkemyksiä. Keskusteluissa on korostunut, että tarvetta on tiloille, joita voisi hyödyntää esiintymiseen, harjoitteluun, harrastamiseen, pelaamiseen, kokoustamiseen, luennointiin, oppimiseeen ja työprojektien tekemiseen.

Moni kaipasi kirjastoon myös muita, esimerkiksi kolmannen sektorin tuottamia matalan kynnyksen palveluita.

”Kuulin, että Loimaalla todella suosittu kirjastopalvelu on ollut sellainen, jossa voi kirjastokortilla varata itselleen tiettynä päivänä tuokion vaikka sosiaalityöntekijän tai papin kanssa”, Juurikka kertoo.

Tilat vastaamaan ihmisten tarpeita

Vaikka kirjaston päätehtävä koetaan tärkeäksi ja lukeminen merkitykselliseksi, toivotaan kirjastolta siis paljon muutakin.

Ja niin pitää ollakin, sillä vuonna 2017 voimaan astunut uusi kirjastolaki edellyttää kirjaston edistävän muun muassa aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa sekä elinikäistä oppimista ja osaamista, harrastamista, työskentelyä ja kansalaistoimintaa.

”Uudistunut kirjastolaki vaikuttaa tässä taustalla, ja kirjastonjohtaja Sari Sillanpää on ollut aloitteellinen hankkeelle rahoitusta hakiessaan”, Kati Juurikka toteaa.

Vaikka Sastamalan pääkirjastorakennus on vasta 32 vuotta vanha, voisi se tämän päivän ja kirjastolain näkökulmasta olla nykyistä toimivampi.

”On hyvä pohtia, voisiko rakennuksen sisätiloja muuttaa niin, että tilat mahdollistaisivat erilaisia toimintoja yhteisöille ja ihmisille, Juurikka sanoo.

Pääkirjaston sali on niin korkea, että toimintoja olisi mahdollista sijoittaa useammalle tasolle. Järven suuntaan hieno maisema näkyisi paremmin, jos ikkunapinta-alaa olisi enemmän. Idealuonnoskuva: Matroskin Oy / Arkkitehtisuunnittelu ARCAD

Sastamalan pääkirjasto on upealla paikalla

Jos Matroskin Oy:n ja Arkkitehtisuunnittelu ARCADin hankkeelle tekemiä arkkitehtoonisia idealuonnoksia on uskominen, kaikki on mahdollista. Pääkirjaston sisätilat voisivat taipua aivan uudenlaiseksi ympäristöksi.

”Kirjastossa on osittainen toinen kerros. Lisätilaa erilaisille toiminnoille saisi, jos kirjastosalin päälle rakennettaisiin parvi”, mainitsee Juurikka idealuonnosten sisällöstä.

Hyvänä oivalluksena voi pitää myös rakennuksen avautumista järvelle ja rantapuistoon. Luonnoksissa koko rannan puoleinen julkisivu on pitkälti ikkunaa. Toisen kerroksen tai parven lasiseinustan vierustalla on rivi pallotuoleja. Niihin on helppo kuvitella itsensä kirjaan uppoutuneena.

”Harvalla paikkakunnalla on kirjasto näin upealla paikalla. Miksi blokata hieno miljöö tiiliseinällä?”

Tämä kaikki tietysti maksaisi. Hinta-arviota ei Juurikalla ole antaa, eikä se hänen työnkuvaansa kuulukaan. Sastamalan kaupungin lähivuosien taloussuunnitelmiin pääkirjaston mittavat muutostyöt tuskin sisältyvät.

”Hankkeen myötä pohjatyötä mahdollisille tulevaisuuden uudistuksille on kuitenkin tehty. Onpa sitten olemassa jotain, jonka perusteelta jatkaa”, Juurikka tuumaa.

Tulevaisuuden kirjastossa voisi vaikka kutoa kangaspuilla tällaisessa lieriön muotoisessa läpinäkyvien seinien rajaamassa tilassa. Idealuonnoskuva: Matroskin Oy / Arkkitehtisuunnittelu ARCAD

Omatoimisuutta ja autopesula?

Kuntalaisilta saamiensa ideoiden ja näkemysten pohjalta Juurikka on myös miettinyt asioita, joiden toteuttaminen ei välttämättä vaatisi niin mittavia muutoksia tai ainakaan hintavaa remonttia.

”Asiakasnäkökulmasta monesti toistuva asia on omatoimikirjastopalvelujen lisääminen. Jotta kirjasto voisi tasavertaisemmin olla kaikkien saavutettavissa, pitäisi aukioloaikojen olla mahdollisimman laajat”, Juurikka sanoo.

Mielenkiintoisena avauksena Juurikka mainitsee itsepalveluperiaatteella toimivan autoluonnonvesipesulan.

”Luonnonvesipesula voisi toimia kirjastoauton tallissa sen ollessa ajossa. Veden johtaminen järvestä ei olisi iso kustannus. Tällainen kirjaston oheispalvelu olisi valtakunnan mittakaavassakin harvinainen ja taatusti kiinnostusta herättävä.”

Monipuolinen toiminta sekä erilaiset tapahtumat nähdään sisäänheittotuotteina, joka houkuttelisivat aina vain laajemman joukon sastamalalaisia aktiivisiksi kirjaston kokoelmien käyttäjiksi.

Vielä ehtii ideoimaan

Kati Juurikka toivoo, että helmikuun loppuun asti kestävään Toiminnat, tekijät ja tilat sopusointuun -hankkeen tiimoilta näkemyksiään kertoisi mahdollisimman moni kuntalainen.

“Tule keskustelemaan ja jopa unelmoimaan kirjaston sisätilojen muovaamisesta ja käyttömahdollisuuksista. Vallitsevassa koronatilanteessa ideointi  voidaan toteuttaa vaikka kävelylenkillä tai etäyhteyksin”, hän sanoo.

Hankkeeseen voi osallistua ottamalla yhteyttä sähköpostilla kati.juurikka@sastamala.fi.

Sastamalan pääkirjasto järven puolelta.
Entäpä jos pääkirjaston vesistön puoleinen ulkoseinä olisikin miltei kokonaan lasia? Idealuonnoskuva: Matroskin Oy / Arkkitehtisuunnittelu ARCAD
Tässä olisikin miellyttävä lueskella ja katsella välillä rantamaisemia, miettii Kati Juurikka.
  • tuulahenttonen

    Kyllä on käyty monia suunnitelmia läpi jo neljäkymmentä vuotta sitten. Mutta kun aina joku torppasi jonkun, ja joku toinen jonkun muun…

Kommentointi ei ole käytössä.