Sauli Niinistö on presidenttinä tullut tunnetuksi arvojohtajana. Presidentin puheet ovat tarkkaan mietittyjä ja hän ottaa rohkeasti kantaa myös arkoihin asioihin. Puheet antavat ajattelemisen aihetta. Niin nytkin. Uudenvuoden puhe oli juuri tämän hetken suomalaisten tuntoja koskettava.

Tasavallan presidentin puheessa korostui korona. Presidentti jakoi kiitosta kaikille suomalaisille ja erityisesti etulinjassa toimivalle sosiaali- ja terveydenhoidon henkilökunnalle. Niinistö korosti myös sitä kuinka pandemia on osoittanut kuinka riippuvaisia olemme toinen toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Niin se juuri on. Kukaan ei selviä yksin, kun sairaus kohtaa ja se kannattaa pitää mielessä.

Korona on tavalla toisella koetellut jokaista suomalaista. Vuodenvaihteessa koronaan oli kuollut 556 suomalaista ja osalle sairastuneista tauti on jättänyt jälkensä. Monet sairastuneet ovat selvinneet hieman normaalia kovemmalla flunssalla, kuten minä ja monet ovat sairastaneet oireettomina, osa jopa tietämättään. Koronarajoitukset ja muutokset ihmisten ostokäyttäytymisessä ovat aiheuttaneet monille suomalaisille taloudellisia ongelmia. Yhdeltä on lähtenyt yritys alta, toiselta työpaikka. Nämä vaikutukset saattavat olla pitkä-aikaisia. Tulee siis huomioida, että koronan uhreja ovat sairastuneiden ohella myös elinkeinonsa menettäneet.

Presidentillä oli painavaa sanottavaa muustakin kuin koronasta. Hän esitti hyvin vakavan kysymyksen siitä missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle? Presidentti on täysin oikeassa. Terrorismislakeja pitää päivittää, jotta yhteiskunnan turvallisuus saa vahvemman roolin.

Presidentti kiinnitti huomiota myös kyberiskuun ja tietomurtoon. Vastaamon tietomurto oli uudenlaista rikollisuutta, jossa bisnestä yritettiin tehdä potilastiedoilla. Se on äärimmäisen halpamaista ja vastenmielistä. Kuten presidentti sanoi, kyberhyökkäys eduskunnan tietojärjestelmiin kohdistui sekä yksilöihin, että yhteiskuntajärjestykseen.

Kansalainen voi ottaa yhteyttä kansanedustajaan myös arkaluontoisessa asiassa, jotka koskevat esimerkiksi viestin lähettäjän tai hänen läheisensä terveydentilaa tai taloudellista asemaa. Lähes 18 vuoden kokemuksella voin sanoa, että tällaisia viestejä tulee päivittäin. Jos eduskunnan kyberhyökkäyksen takana on joku valtiollinen toimija, niin mielenkiinto lienee muissa viesteissä. Siitä huolimatta asia on todella vakava. Mahdollisuus luottamukselliseen viestintään kansalaisen ja kansanedustajan välillä on demokratian ydintä, eikä se saa horjua.

Hyvää uutta ja parempaa vuotta kaikille!