Kaupunkikuvaan on luvassa iso muutos, kun Marttilan kaupunginosassa Poikkikadun ja Aarnontien risteyksen tuntumassa sijaitsevat kaksi kerrostaloa katoavat maisemasta. Sastamalan kaupungin omistamien kahden vuokrakerrostalon purku alkoi tammikuun alussa talojen sisäosista.
”Sitä ennen kaikki mahdollinen muissa kohteissa uudelleenkäytettävä otettiin talteen, kuten hyväkuntoiset keittiökoneet ja kaapistot”, kertoo Sastamalan vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja Juha Runnari.
Sisäpurusta ulkoisiin rakenteisiin siirrytään helmikuun aikana. Runnarin mukaan koko homma on ohi toukokuussa.
Purku-urakassa lajittelu ja oikeaoppinen kierrättäminen on isossa roolissa, sillä se on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen eli Aran myöntämän tuntuvan avustuksen saamisen edellytys. Runnarin mukaan kaatopaikkakuluja pienentää se, että talojen rakennusmateriaalit kuten betonielementit ja metallit erotellaan jo tontilla toisistaan. Purkujätettä myös murskataan kohteessa.
Rakennemuutos ja muuttotappio
Poikkikatu 16:ssa ja 23:ssä sijaitsevat talot on rakennettu vuosina 1972 ja -74. Huoneistoja niissä on ollut 22 ja 21 kappaletta. Runnari tuumaa talojen kohtalon heijastelevan hyvin paikkakunnan vaiheita.
”70-luvulla kaupunki on katsonut tarpeelliseksi rakentaa vuokra-asuntoja. On ollut kysyntää”, hän pohtii.
”Muuttotappiokuntahan Sastamala nyt on, kyllä se heijastuu kaikkeen – tässä tapauksessa niin, että näistä kerrostaloista tuli tarpeettomia. Huonokuntoista ei kannattanut korjata, kun asuntoja oli muutoinkin tarpeeksi.”
Maisema muuttuu – mitä tilalle?
Mitä tapahtuu tonteille sen jälkeen kun talot on purettu ja alue siistitty?
Mitä sanoo asemakaava?
”Asemakaava mahdollistaa kolmikerroksisia lamellikerrostaloja. Esimerkiksi Poikkikatu 23:n kohdalla rakennusoikeutta on 3400 kerrosalaneliötä ja 120 kerrosalaneliötä edellisen lisäksi talonmiehen asunnoksi, päiväkotitiloiksi tai vastaavaan tarkoitukseen”, kertoo kaupungin kaavasuunnittelija Pinja Ahola.
Ahola huomauttaa, että asemakaava on 70-luvulta, joten se ei ole välttämättä ajanmukainen.
Onkohan asemakaavaa tarkoitus uudistaa?
”Tällä hetkellä se ei ole kaavoitusohjelmassa. Tarkemmin en osaa sanoa, mutta varmaan jossain vaiheessa sekin on uudistettava”, Ahola vastaa.
Maankäyttöjohtaja Ilmari Mattila on samoilla linjoilla.
“Tonttien tulevaisuutta ei ole vielä mietitty. Pidän kerrostalorakentamista epätodennäköisenä, enemminkin pientalorakentaminen, kuten rivitalot, voisivat olla se tulevaisuuden juttu. Kaavamuutos lienee paikallaan”, Mattila sanoo.
Douglaskuusia ja metsämäntyjä?
Vaikuttaa siltä, että purettujen talojen tilalle tuskin aivan lähitulevaisuudessa nousee uutta rakennuskantaa.
Kaupunginpuutarhuri Suvi Isosävillä onkin ensihätään suunnitelmia mietittynä. Tontit maisemoidaan.
”Sain tietää hankkeesta vasta äskettäin. Mutta aivoihini jysähti heti sellainen ajatus, että tonteille istutettaisiin douglaskuusia ja mahdollisesti metsämäntyä”, hän kertoo.
Isosävin mukaan douglaskuusi on suhteellisen nopeakasvuinen isoksi kasvava havupuu ja toisi maisemaan yhden värisävyn lisää.
”Hyvää on myös se, että douglaskuusi kestää kuusta paremmin kuivia kausia, eikä se kelpaa kirjanpainajatoukille.”
Isosävin mukaan olisi järkevää jättää tonttien pohjamaa luonnontilaiseksi. Sitä hoideltaisiin niittomurskaamalla siihen asti kunnes puut kasvavat tarpeeksi ja alkavat muuttaa pohjakasvillisuutta.
”Suunnitelma on vasta alkuvaiheessa, taimien saatavuudesta olen vasta lähettänyt kyselyä taimistoille”, hän korostaa.
