Huittisten keskustan tuntumasta häviää tämän kevään aikana monta isoa rakennusta.

Lauttakylän koulun purkaminen ei liene uutinen enää kenellekään, mutta koulun vierestä puretaan myös museon toimistona viime vuodet palvellut keltainen puutalo.

Lisäksi kaupunki purkaa Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen vanhan siiven Risto Ryti -salin sisäänkäynnin vierestä.

Huittisten kaupungin rakennuspäällikkö Arto Suuniitty kertoo, että museon toimisto saa väistyä uudelle koululle tehtävän Laurinkujan tieltä.

“Kuninkaisten vanha siipi puretaan, koska rakennus on osittain mikrobivaurioitunut ja ollut sen vuoksi pois aktiivikäytöstä”, hän perustelee.

Toistaiseksi käynnissä on vasta Lauttakylän koulun purkutyö.
Suuniityn mukaan purkaminen etenee aikataulussa.

“Tällä hetkellä meneillään on sisäpuolen pintojen ja tekniikan purkutyö. Seuraavaksi suoritetaan haitta-ainepurkutyöt ja toukokuun puolivälin aikoihin rakennuksen ulkoseinät alkavat kadota kuvasta. Tosin aikataulu voi vielä muuttua.”

Lauttakylän koulusta tuleva purkumateriaalit hyötykäytetään urakoitsijan lajittelukeskuksen kautta mahdollisimman tarkasti.

Rakennusten purkamisesta kertyy kaupungille noin puolen miljoonan euron kustannukset.

“Kivikoulun purkaminen maksaa 230 000 euroa, Kuninkasten siiven 250 000 euroa ja omakotitalon noin 50 000 euroa”, Suuniitty avaa.

Kaupunkiasunnot purkaa kerrostalojaan

Kaupungin kolme kohdetta eivät ole ainoita Huittisten katukuvasta katoavia rakennuksia. Myös kaupungin omistama Huittisten Kaupunkiasunnot Oy on purkanut kevään aikana kaksi kerrostaloa, Kurssisopin Huhkolasta ja Sahkonpelto II:sen Sahkosta.

“Tällä valtuustokaudella on vähennetty purkamisen kautta yhteensä noin 80 huoneistoa, sillä pari vuotta sitten purettiin kerrostalo Huhkolankievari ja Vuokrarivitalo B”, Huittisten Kaupunkiasuntojen hallituksen puheenjohtaja Timo Mattila kertoo.

Helmikuussa purettu Kurssisoppi oli 80-luvulla erityisesti opiskelijoiden käyttöön rakennettu kerrostalo, jossa oli soluasuntoja.

“Nykyisin opiskelijat tulevat opintoihin oppilaitoksiin harvemmin ja omalla autolla liikkuminen on yleisempää, varsinkin korkeakoulutuksen muutoksen vuoksi opiskelijoiden vuokra-asuntokysyntä Huittisissa on vähentynyt runsaasti”, Mattila kertoo.

Kurssisoppia pyrittiin tarjoamaan myös muunlaiseen käyttöön, mutta siinä onnistuttiin vain väliaikaisesti.

“Solutyyppisen asumisen kysyntä on vähäistä ja solujen muuttaminen yksiöiksi tai kaksioiksi olisi maksanut enemmän kuin vuokratuloina olisi edes pidemmällä aikavälillä ollut saatavissa”, Mattila tietää.

Sahkonpelto II:sen purkaminen käynnistyi maaliskuun alkupuolella. Tästäkään talosta ei ole jäljellä enää kuin rakennusmateriaalikasoja.

“Myös Sahkonpelto II on rakennettu 80-luvulla, tarkemmin 1982. Rakennus oli pitkään lähes tyhjillään ja siksi noin vuosi sitten päätimme irtisanoa loput asukkaat ja tarjota heille mahdollisuutta asua muissa Kaupunkiasuntojen kohteissa. Muutos onnistui hyvin ja lähes poikkeuksetta kaikille löytyi hyvä ja sopiva uusi asunto.”

Vanhat väistyvät uudempien tieltä

Kerrostalojen purkamisen taustalla on Huittisten asukasluvun vähentyminen ja asuntotarpeen muuttuminen.

“Huittisissa työikäisen väestön määrä on vuosien 2010-2019 aikana vähentynyt noin 900 henkilöllä kun yli 65-vuotiaiden osuus on puolestaan kasvanut noin 500 henkilöllä. Kaupunkiin on tuona aikana rakennettu uusia kohteita sekä työikäisten että viimeaikoina erityisesti ikäihmisten asumistarpeen tyydyttämiseksi. Kokonaisväkimäärän vähentyminen yli 600 henkilöllä ja päättäjien tekemät linjaukset eri asukasryhmien asumistarpeen tyydyttämisestä muuten kuin kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön kautta, on vähentänyt asuntotarvetta”, Mattila perustelee.

Huittisten Kaupunkiasuntojen näkökulmasta purettaviksi on valittu kohteet, joissa korjaustarve on ennustettavassa lähitulevaisuudessa ollut suuri ja joissa asuntojen kysynnän ei uskota kasvavan peruskorjattunakaan.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Huittisten Kaupunkiasuntojen ja kaupungin vuokrattavat huoneistot ovat vähentyneet vajaasta 500 asunnosta reiluun 300 asuntoon.

“Tällä hetkellä vuokrattuna on reilut 250 asuntoa. Tyhjiä asuntoja on ollut runsaasti, mutta nyt olemme päässeet lähemmäksi sitä, että vuokrattavien asuntojen määrä ja asuntojen kysyntä alkavat kohdata”, Mattila sanoo.

Vielä ei ole tiedossa, millaiseen käyttöön kerrostalojen alta vapautuneet tontit tulevaisuudessa tulevat.

“Huittisten kaupunginhallitus on nimennyt asuntopoliittisen työryhmän, jossa Huittisten Kaupunkiasunnoilla on kahden henkilön edustus. Työryhmä saa linjauksensa valmiiksi ennen kesää ja sen pohjalta kaupunginhallitus linjaa tulevaa strategiaa. Huittisten Kaupunkiasunnot on Huittisten kaupungin kokonaan omistama yhtiö ja siten kaupungin päättäjien strategiset linjaukset ovat niitä, joita tulevaisuudessakin seurataan”, Mattila sanoo.

Kaupunkiasuntojen oma näkemys on, että rivitaloja ja pienempiä yksittäistaloja olisi tarkoituksenmukaista lisätä.

“Tällaiseen asumiseen on paikallisesti suurin kysyntä ja siksi kaupunginkin kannattaisi siihen tarttua”, Mattila uskoo.

Tämän hetken suunnitelmien mukaan Kaupunkiasuntojen tarjontaa tullaan lähivuosien aikana lisäämään 30 uudiskohteella.