Kukkivien maisemapeltojen määrä Sastamalassa kasvaa tänä vuonna entisestään. Perjantaina tavoitettu maaseutujohtaja Katariina Pylsy kertoo, että uutena kylänä kukoistuksesta pääsee nauttimaan Karkku.

“Juuri eilen kävimme viljelijä Jussi Mikkolan kanssa Karkussa katsomassa suunniteltua pellon paikkaa ja totesimme sen sopivaksi”, Pylsy iloitsee.

Karkun kukkapelto kukoistaa rautatieasemalle johtavan Asemantien vasemmalla puolella. Vinkki maisemapeltokäyttöön käypäisestä joutoalueesta tuli vieressä asuvilta Maiju ja Urpo Vuorenojalta.

“Pelto on ihan loistavalla paikalla. Rautatieaseman tuntumassa on paljon liikennettä, ja pellolta voi napata halutessaan vaikka tuliaiskukat.”

Maaseutujohtaja kertoo, että Urpo Vuorenoja on suunnitellut rakentavansa tieltä pellolle johtavan sillan, jota pitkin ihmisten on helppo mennä kukkia poimimaan.

Karkkuun maisemakukkaseosta viljellään noin 0,5 hehtaarin alalle.

“Myös Kiikkaan on tulossa toinen pelto aiemman Vehkakorventien varrella sijaitsevan lisäksi. Uusi tulee kylän keskustan alueelle”, paljastaa Pylsy.

Junttilassa tunnetaan ‘Katariinan seos’

Paikallisilla viljelijöillä on suuri rooli kukkaloiston toteutumisessa. Ensimmäisen pellon Vammalan Sarkiankadun varteen kylvi neljä vuotta sitten Hannu Pohjanen. Hän vastasi myöhemmin peltotöistä myös Mouhijärvellä.

Nyt Karkun, Mouhijärven ja Suodenniemen kukkapellot kyntää, muokkaa ja kylvää Jussi Mikkola. Kiikoisissa hommasta vastaa Eero Lahtinen, Keikyässä Raimo Kivioja ja Kiikassa Tapio Mörtti. Vammalan alueen peltojen kukoistuksesta vastaavat yhteistyössä Taisto Junttila ja Pasi Haakana.

Diana-maisemakukkaseos on kotoisin Junttilan tilalta. Katariina Pylsy kertoo saavansa säännöllisesti kyselyjä siitä, mistä Sastamalan pelloilla käytettyä siemenseosta voi hankkia.

“Junttilassa siemenet tunnetaankin nyt Katariinan seoksena”, maaseutujohtaja nauraa.

Maisemakukkapellon voi toteuttaa myös omatoimisesti, Pylsy vinkkaa. Maanviljelijät voivat kylvää kukkapeltoja koemielessä tukikelpoisille lohkoille tai lohkon osille, ja niistä on mahdollista saada EU-tukea.

Sastamalan kaupungille maisemakukkapellot maksavat noin 7000 euroa vuodessa. Siementen lisäksi kustannuksia tulee viljelijöille maksettavista kulukorvauksista, jotka ovat Pylsyn mukaan varsin maltilliset.

“Hyvästä tahdosta he ovat hankkeeseen lähteneet”, hän kiittelee.

Eläkepäivät häämöttävät

Vaikka epävakainen kevätsää saattaakin harmittaa, kukkapeltojen kannalta kosteat olosuhteet ovat suotuisimmat. Viime vuonna, kun kevät oli todella kuiva, pellot kukoistivat vasta loppukesästä.

“Ensimmäisenä alkoi kukkia Kiikoisten ABC:n viereinen pelto, joka kylvettiin heti vapun jälkeen. Siellä kukinta ei viivästynyt ollenkaan niin paljon kuin muualla Sastamalassa”, maaseutujohtaja muistelee.

“Lämpöä kaipaavien ihmisten vuoksi toivon tietysti, että sadetta saataisiin vain yöaikaan”, hän jatkaa.

Vaikka kukoistavat pellot ovat vielä pelkkä aavistus, muistuttaa Pylsy jo pelisäännöistä. Jokaisen kukkapelloilta kukkia poimivan kannattaisi ottaa sakset mukaansa.

“Jos yritämme kerätä kukkia käsin taittamalla, niin se ei onnistu, vaan kukat lähtevät juurineen maasta. Silloin kukkakedon kohtalo on vaakalaudalla.”

Katariina Pylsyllä on yksi erityinen syy toivoa tulevasta kesästä erityisen kukkarikasta.

“Minusta tulee syyskuun alussa oloneuvoksetar. Olisi upeaa, jos viimeinen Sastamala-kesä näyttäytyisi oikein kukoistavana!”