
Lyhytkarvainen saksanseisoja Cela puhkuu intoa, kun Pekka Niemi nappaa naulakosta valjaat käteensä. Cela pyörii, vingahtelee ja tuuppii isäntäänsä kuin sanoakseen; nyt mennään!
Pyöräsuunnistajana tunnetuksi tullut kiikoislainen Niemi on keskittynyt viime vuosina koiraurheiluun. Hänellä on plakkarissa kolme koirapyöräilyn Suomen mestaruutta, joista tuorein viime vuodelta.
Kaikki mestaruudet ovat tulleet lainakoirien kanssa, sillä 2-vuotias Cela alkaa vasta nyt olla kilpailijana parhaimmillaan. Siitä osoituksena Pekka ja Cela nappasivat viime talvena koirahiihdon Suomen mestaruuden.
”Koirapyöräilyssä olen saavuttanut lisäksi neljännen sijan MM-kisoissa. Siellä kilpakumppanina oli Celan täti”, Niemi kertaa.

Pyöräilykausi varsin lyhyt
Pekka Niemen lapsuudenperheessä ei ollut koiria, mutta puoliso Elina Erkkilän bordercollie Lova osoitti miehelle, että nelijalkaisista on monipuolisiksi harrastuskavereiksi.
Teini-ikäisestä pyöräsuunnistusta harrastanut mies kokeili uutta lajia ensin Lovan kanssa, mutta bordercollie ei ole riittävän nopea pyörän tai suksien eteen. Melko pian syttyi ajatus oman koiran hankkimisesta.
”Lyhytkarvaisia saksanseisojia käytetään koirapyöräilyssä eniten. Tai sitten alaskanhuskyja ja sekarotuisia, joissa on saksanseisojaa ja esimerkiksi vinttikoiraa”, Niemi kertoo rodun valinnasta.
Cela on osoittautunut täysosumaksi, sillä se on kevytrakenteinen ja varsin nopea.
30-vuotiaan Niemen ja Celan päälaji on nimenomaan koirapyöräily, mutta koska kausi on Suomessa varsin lyhyt, on rinnalle tullut koirahiihto. Koirapyöräilyn lämpötilaraja on 16 astetta, jotta koira ei ylikuumene. Näin ollen lajia voi harjoittaa pääasiassa keväisin ja syksyisin.

Viiden kilometrin rata alle yhdeksään minuuttiin
Koirapyöräily on vauhdikasta. Hyvin treenatun parivaljakon nopeus saattaa parhaimmillaan nousta jopa 50 kilometriin tunnissa ja keskivauhti pyörii 33-36 km/h tuntumassa. Viiden kilometrin rata sujahtaa helpostikin alle 9 minuutin.
Niemi kertoo kilpailuja käytävän esimerkiksi metsäisillä poluilla tai kuntoradan pohjilla, joille kilpailijat ampaisevat minuutin välein.
Varusteista tärkeimmät ovat tietenkin pyöräilijän kypärä ja maastopyörä sekä koiran ergonomiset valjaat, joista kulkee joustava vetonaru pyörässä kiinni olevaan vetoadapteriin. Se estää vetonarua kiertymästä eturenkaaseen. Sitten vain menoksi.
Ennen suoritusta kilpailijat kiertävät radan koirineen kävellen. Celalle on opetettu käskyt oikea ja vasen, ja niillä Niemi ohjeistaa nelijalkaista pariaan kisan aikana.
Koirat ovat nopeita oppimaan. Joskus se saattaa aiheuttaa radalla hankaluuksia.
”Jos koira on kerran mennyt radan läpi tiettyyn suuntaan ja seuraavalla kerralla suunta onkin päinvastainen, se saattaa olla ihmeissään.”

“Tasainen luonne jopa vahvuus”
Siviilissä verkostoinsinöörinä Vatajankosken Sähkön palveluksessa työskentelevä 30-vuotias Pekka Niemi vaikuttaa tyynen rauhalliselta mieheltä. Miten tällainen luonteenlaatu sopii yksiin varsin räjähtävällä vaikuttavan lajin kanssa?
”Mielestäni oikein hyvin, ja uskon että tasainen luonne on itselleni jopa vahvuus kilparadoilla. Hommassa pysyy ajatus, kun ei liikaa kerää kierroksia”, hän naurahtaa.
Cela lienee omaksunut käyttäytymismallit isännältään, sillä vaikka valjaat aiheuttavat kotioloissa innostuneen reaktion, kisatilanteessa se osaa ottaa rauhallisesti ennen kuin lähtölaukaus kajahtaa.
”Se on ehdottomasti yksi Celan parhaista puolista. On hyvä, että koira säästää energiansa radalle, eikä kuluta kaikkea hötkyilemällä ennen kisaa.”
Koirapyöräilyn MM-kisat on tarkoitus järjestää tänä syksynä Kanadassa. Koronan vuoksi varmuus maailmanmestaruuksien ratkaisemisesta saadaan kesän edetessä.
Järjestettiinpä mittelö tai ei, ovat Pekka Niemen ja Celan suunnitelmat tulevaisuuden suhteen selvillä.
Kaksikko aikoo valloittaa kansainväliset kisat. Harjoituksissa pidetty vauhti on osoittanut, että kiikoislaisilla on hyvät mahdollisuudet pärjätä myös ulkomaisia kilpakumppaneita vastaan.
