Sastamalalaiselle opettajalle Eija Vuorijärvelle tämän lukuvuoden päätös on täysin erilainen kuin aiemmat. Vammalan lukiossa opinto-ohjaajana sekä uskonnon, reaaliaineiden ja viestintäkasvatustuksen opettajana jo 34 vuotta työskennellyt nainen on jäämässä eläkkeelle heinäkuussa.
Työuransa Eija aloitti jo 13-vuotiaana jakaen lehtiä läpi koko kouluaikansa.
”Odotan vapaita innostuneena, mutta samalla mieli on haikea. Nykyään on muotia kerätä lyhyitä työkokemuksia ansioluetteloa varten, mutta minusta on hienoa, kun olen rakastanut työtäni. Näenkin pitkän työhistoriani hyvin arvokkaana. Olen saanut tehdä merkityksellistä työtä.”
Eija tunnetaan toiminnan naisena, joka jo varhaisessa vaiheessa otti esimerkiksi digitalisaation osaksi opetusta ja piti opiskelijoilleen mediapajoja sekä radiotyön kursseja, jotka alkoivat Vammalan lukiossa vuonna 1994.
Opiskelijoiden radio-ohjelmat ja -haastattelut eivät suinkaan jääneet pölyttymään lukion kaappeihin, vaan Eija teki yhteistyösopimuksen paikallisradio Mantan ja myöhemmin Iskelmä Sastamalan kanssa, jotta opiskelijoiden ohjelmat pääsivät eetteriin.
Myös uskonnonopetus on aina ollut lähellä Eijan sydäntä, valmistuihan hän aikanaan Turun yliopistosta juuri filosofian maisteriksi uskontotiede pääaineenaan.
”Ajattelen, että ymmärrys eri uskonnoista auttaa meitä ihmisiäkin ymmärtämään toisiamme paremmin. Uskontoon liittyvät asiat pitää myös huomioida aina, kun liikumme maailmalla”, Eija muistuttaa.
Itseohjautuvuudessa menty liiallisuuksiin
Opinto-ohjaajana Eija Vuorijärvi on saanut olla opiskelijoiden tärkeänä tukena ja kannustajana heidän miettiessään omia vahvuuksiaan.
Usein hän saakin kiitosviestejä ja terveisiä vanhoilta oppilailtaan, jotka ovat löytäneet paikkansa maailmassa ja muistelevat kiitollisina lukioaikaista opoaan.
”Tuollaiset viestit saavat aina hyvälle mielelle”, hän toteaa hymyillen.
Pitkällä kokemuksellaan Eija on vakuuttunut lähiopetuksen tarpeellisuudesta. Hänen mukaansa opettajan läsnäolo ja vuorovaikutus ovat opetuksen kannalta oleellisia asioita, ja oppilaatkin arvostavat lähiopetusta.
”Itseohjautuvuudessa on menty liiallisuuksiin, sillä monikaan nuori ei ole vielä lukiossa kypsä hahmottamaan kaikkia asioita itsekseen”, hän kritisoi.
Nuoret opiskelijat itsessään eivät Eijan mielestä ole vuosikymmenten saatossa juurikaan muuttuneet, vaan ovat aina yhtä ihania. Heillä on samat ilot ja murheet kuin nuorilla oli 80-luvullakin.
”Tosin älypuhelimet ovat saaneet aikaan tiettyä keskittymiskyvyttömyyttä ja ehkä jopa epäsosiaalisuutta, kun isossakin porukassa toiset vain katselevat omia puhelimiaan. Toisaalta taas nykynuorison maailmanymmärrys on kasvanut.”
Mummuhommia ja salsaa
Eläkepäivien varalle Eijalla on jo paljon suunnitelmia, joista tärkeimmät koskevat tietysti perhettä. Hänellä on neljä aikuista lasta sekä 12 lastenlasta, iältään 2,5 – 16 vuotta, jotka tulevat mielellään mummulaan.
Kun Eija on lastenlastensa kanssa, hän heittäytyy aina täysillä leikkiin mukaan. Onpa mummulan pihamaalle perustettu niin ravintola, apteekki, pankki, päiväkoti, rautakauppa kuin terveysasemakin. Ja usein mummun kanssa myös leivotaan.
Puolisonsa Arton kanssa Eija on käynyt tanssikoulua jo kahdeksan vuotta, ja varsinkin korona-aikana, kun tanssilavoille ei ole päässyt, pariskunnan mökin terassilla on veivattu ahkerasti niin latinoa, salsaa kuin valssiakin. Espanjaankin Eija jo haluaisi, koska on opiskellut kieltä ahkerasti.
Pelkkää joutilasta huvia Eijan eläkepäivät tuskin tulevat olemaan, sillä hänellä on aikomuksena ryhtyä vielä kevytyrittäjäksi. Paljoakaan suunnitelmistaan nainen ei vielä paljasta. Liittyvätkö ne mahdollisesti drone- ja videokuvauksiin?
”Mahdollisesti”, Eija Vuorijärvi naurahtaa arvoituksellisesti.
