Huittisten kaupungin tekninen johtaja Ulla Ojala istuu kirkkopuistossa ja katselee tyytyväisenä ohi kulkevia ihmisiä.

Aurinkoisena päivänä puistossa riittää kävijöitä. Haetaan jäätelöä tai pysähdytään penkille nauttimaan ympäristöstä.

Muutama vuosi sitten kunnostettu kirkkopuisto suorastaan kutsuu viihtymään ja on ottanut kaupunkilaisten keskuudessa juuri sen paikan, jonka Ojala toivoikin sen ottavan.
Samaa ei voi sanoa vieressä tyhjyyttään ammottavasta torista.

”Ankealtahan se näyttää”, Ojala huokaisee.

Toria kehitetään jo ensi keväänä?

Siinä on syy, joka on saanut Ojalan nostamaan torin kehittämisen jo kaupungin ensi vuoden työjärjestykseen.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan tori olisi ollut vuorossa vasta aikaisintaan vuonna 2023, mutta mikäli Ojalan esitys menee läpi, tori kiilaa Loimijoenpuiston viimeisen osan rakentamisen edelle ja työt alueella alkavat jo ensi keväänä.

”Mielestäni ajankohta on nyt oikea. WPK:n rannasta ja Loimijoenpuistosta on saatu ehyt kokonaisuus, joka palvelee jo tässä vaiheessa hyvin käyttäjiä. Se, että viimeinen osa on vielä tekemättä, ei varsinaisesti näy millään tavalla”, Ojala perustelee.

Sen sijaan tosiasia on, että viimeistellyn kirkkopuiston rinnalla tori näyttää entistäkin näivettyneemmältä.

”Nyt kun puisto on niin hieno, se suorastaan vaatii torin kunnostamista jatkeekseen”, Ojala toteaa.

Toiveissa elämystori

Torialueen kehittäminen on ollut Ojalan mielessä toisestakin syytä. Aihe nousi voimakkaasti esiin Huittisissa taannoin järjestetyissä keskustan kehittämisen työpajoissa.

”Niin kuntalaisilta kuin yrittäjiltäkin tuli vahvaa toivetta, että torille pitää tehdä jotain. Elinvoimajohtajan järjestämän keskustan kehittämishankkeen viesti oli hyvin selvä, tori nähtiin yhtenä kaupungin tärkeimmistä kehityskohteista”, Ojala sanoo.

Kuntalaisilta tulleen palautteen perusteella toria lähdettiinkin kehittämään kauppapaikan sijasta enemmän elämystorin suuntaan.

Kulttuurin edistämiseen kohdennetuilla perintövaroilla toteutettu kehittämissuunnitelma valmistui viime syksynä.

Nykyisellään villilännen meno

Suunnitelmassa tori on jaettu kahteen osioon, eikä sen läpi ajaminen enää onnistu. Ojala uskoo, että jo pelkästään tämä muutos tulee vaikuttamaan torin viihtyvyyteen huomattavasti.

”Tällä hetkellä alue on vähän sellainen villilänsi. Tuskin kenellekään tulee mieleen mennä torille istumaan tai seisoskelemaan, kun autot suhaavat ympärillä vähän miten sattuu. Kun läpiajo loppuu, alue rauhoittuu ja muuttuu automaattisesti turvallisemmaksi.”

Tulevaisuudessakin autotkin mahtuvat torille, mutta vain pienelle rajatulle parkkialueelle toisessa kulmassa.

”Tämä on asia, mistä suunnitelma on saanut eniten palautetta. Osan mielestä autoja ei tulisi ottaa torille olleenkaan”, Ojala kertoo.

Elämystori-ajatus on huomioitu muun muassa Nuorisoklubin puoleiseen kulmaan suunnitellussa esiintymislavassa.

”Tarkoitus on, että tämä kannustaisi kuntalaisia järjestämään siinä erilaista ohjelmaa. Huittisista puuttuu tämän tyyppinen paikka, missä voisi helposti järjestää pienen ulkoilmakonsertin tai vaikkapa keskustelutilaisuuden”, Ojala visioi.

Kirkkopuiston viitoittamalla tiellä

Tyyliltään ja materiaaleiltaan torin on tarkoitus jatkaa kirkkopuiston viitoittamalla tiellä.
Puistopaviljonki ja pergolat on suunniteltu rakennettavaksi accoya-puusta, samanvärisenä kuin Kirkkopuiston valaisinpylväät.

”Tyyliä voisi kuvailla moderniksi. Tarkoituksena on käyttää paljon kiveä, betonia ja puuta, mutta rakenteet ja linjat ovat siroja”, Ojala avaa.

Rentoa ja luonnollista ilmettä torille saatetaan saada esimerkiksi istuskelukivillä.

”Testaamme niiden toimivuutta ja käyttöprosenttia nyt Loimijoenpuistossa. Jos ihmiset ottavat ne omakseen, samanlaisia tulee varmasti myös torille”, Ojala ennustaa.

Mittava panostus viihtyvyyteen

Aivan halvaksi torin kunnostaminen ei tule. Torialueen ja paviljongin rakentamisen on arvioitu maksavan noin 350 000 euroa.

”Alueen kunnallistekniikka on vanhaa ja se joudutaan uusimaan samalla. Paljon rahaa menee siis valitettavasti maanpinnan alle”, Ojala tietää.

Kunnat elävät taloudellisesti tiukkoja aikoja ja kaikki ylimääräiset menot pyritään saamaan minimiin. Tekninen johtaja pitää kuitenkin tärkeänä, ettei kaupunki lakkaa panostamasta viihtyvyyteen.

”Jos nyt katsoo kirkkopuistoa ja WPK:n rantaa, niin ihmiset ovat selvästi todella tyytyväisiä siitä työstä, mitä niiden eteen on tehty. Toivottavasti samanlainen kasvojenkohotus päästään toteuttamaan myös torilla”, hän toteaa.