Rauhaa ja tasapainoa, elämänvoimaa, keidas arjen keskellä.
Näin kuvaavat joogan merkitystä itselleen Soili Elovaara-Laakso ja Heli Takamaa.
Sastamalalaisnaiset opettavat Suomen Joogaliiton SJL:n joogaa muun muassa Sastamalan Opistossa ja Sataopistossa Huittisissa, ja valmistuivat hiljattain liiton jooganopettajakoulutuksesta.
Opinnot kestivät useamman vuoden; Elovaara-Laaksolla kuusi ja Takamaalla kahdeksan vuotta. Saamistaan tutkintotodistuksista huolimatta molemmat kokevat matkan yhä jatkuvan.
”Nautimme suuresti kaikesta tähänastisesta, mutta omaa joogaa ja omaa ohjaustaan voi kehittää koko ajan. En usko, että joogassa voi koskaan tulla täysin valmiiksi”, Elovaara-Laakso toteaa.
Joogamatto oma keidas
Miten naiset sitten ovat löytäneet joogan?
Soili Elovaara-Laakso kertoo kiinnostuneensa aiheesta jo lukioaikana.
”Minulla oli hirveän hyvä uskonnonopettaja, joka tutustutti meidät idän viisauteen. Filosofinen puoli kumpuaa sieltä. Asanaharjoittelun ja fyysisen joogan aloitin vähän yli kolmekymppisenä lajin Sastamalaan tuoneen Sirkka Nylundin opissa. Nylund on alan todellinen pioneeri.”
Heli Takamaan joogahistoria ulottuu 90-luvun loppuun ja opiskeluaikoihin. Satunnaisena alkanut harjoittelu vakiintui perhe-elämän pyörteissä.
”Jooga toimi rauhoittavana tekijänä, kun lapset olivat pieniä. Kun levitin joogamaton lattialle, se oli oma hetkeni ja oma keitaani harjoituksen ajan.”
Ei uskonnollinen laji
Joogaan liitetään vahvasti henkisyys. Suomen Joogaliiton nettisivuilla lajin todetaan olevan ikivanha kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä, jonka kautta itsetuntemus ja tietoisuus syventyvät ja avaavat tietä tasapainoiseen arkipäivään.
”Vaikka filosofia oli se, minkä vuoksi joogan aloitin, kyse ei ole mitenkään uskonnollisesta lajista. Filosofia on hyvin universaali ja sopii kaikille, olit sitten tunnustuksellinen tai ateisti”, korostaa Elovaara-Laakso.
Opintoihinsa sastamalalaiset ovat tyytyväisiä. Ne koostuivat esimerkiksi joogafilosofiasta, omien harjoitusten havainnoinnista, anatomiasta ja fysiologiasta sekä opetusharjoittelusta. Perusopinnot kestävät vähintään kaksi vuotta, mutta ne voi tehdä hitaamminkin omassa tahdissaa, ja syventävät opinnot kolmen vuoden ajan.
Opiskelu toteutetaan sekä lähiopetuksena Saarijärvellä sijaitsevassa joogaopistossa että itsenäisinä oppimistehtävinä kotona. Naisten mukaan opisto on ihan oma maailmansa.
”Siellä tulee aina sellainen olo, että ei tarvitse televisiota, lehtiä tai puhelinta. Tunnelma rauhoittuu heti, kun pääsee opistoa ympäröiviin järvimaisemiin.”
“Harjoitus tuntuukin kropassa”
Erilaisia joogan suuntauksia on useita. Sastamalalaisten ohjaaman SJL-joogan perustana ovat fyysiset harjoitukset, tietoisuus hengityksestä, rentoutuminen ja sisäisen hiljaisuuden kokeminen.
Elovaara-Laakson ja Takamaan mukaan se muistuttaa eniten hathajoogaa eli perinteistä joogamuotoa, jossa siirrytään asanasta toiseen rauhallisesti hengityksen tahdissa välillä pysähdellen.
”Hyvin fyysiseen ja dynaamiseen astangajoogaan tottuneet saattavatkin kursseille tullessaan yllättyä. Joissain joogasuunnissa tehdään aina sama sarja, mutta me varioimme ja lähdemme aina liikkeelle harjoituksen tekijän omista lähtökohdista. Opettaja ei koskaan väännä mihinkään asentoihin, vaan harjoitusten on tarkoitus olla lempeitä ja kaikille sopivia, kunkin omaa fysiikkaa kunnioittaen”, naiset kertovat.
Entä tarvitaanko joogassa jo valmiiksi rauhallista luonnetta? Ei, ohjaajat vakuuttavat. Itse asiassa laji on hyvää vastapainoa niin sähäkkäluonteisille, hektiselle elämänmenolle kuin fyysisesti kovaa treenaaville.
”Moni on ihmeissään seuraavana päivänä, kun rauhalliselta vaikuttanut harjoitus tuntuukin kropassa.”
Sopii kaikille ikään tai sukupuoleen katsomatta
Heli Takamaa kuvailee joogan olleen elämässään aina todella iso kantava voima, joka on antanut rauhaa ja tasapainoa muun muassa elämänmuutosten keskellä. Soili Elovaara-Laakso on samaa mieltä.
”Tuntuu, että joogan ansiosta ei ole tarvetta reagoida niin kovin vahvasti kaikkeen, mitä ulkopuolella tapahtuu. Tunnekuohuihin ei lähde enää niin helposti mukaan”, hän kuvailee.
Henkisen hyvinvoinnin ohella jooga pitää kropan kunnossa. Jos harjoituksia jää välistä, sen tuntee heti olossaan.
”Edes pieni harjoitus on hyvästä, vaikka vartin kestävä. Joskus riittää jo se, että keskittyy hengitykseensä.”
Syksyn ollessa ovella moni miettii uuden harrastuksen aloittamista. Vastavalmistuneet opettajat kannustavat kokeilemaan joogaa.
”Se sopii ihan kaikille ikään, sukupuoleen tai kokoon katsomatta. On ollut ilahduttava huomata, kuinka miesten määrä kursseilla on koko ajan kasvanut. Ja tarjotaanhan Sastamalassa varta vasten miehille suunnattua äijäjoogaakin”, naiset vinkkaavat.
