Sastamalan kaupungin maaseutujohtaja Katariina Pylsy jää eläkkeelle tulevana keskiviikkona. Parhaiten tomera nainen tunnetaan Sastamalan Vanhat talot -tapahtumasta, Ritajärvestä ja kaupunkilaisia ilahduttaneista kukkapelloista, mutta Pylsy on ollut edelläkävijä monissa muissakin asioissa.

Pylsy kertoo esimerkin 1990-luvulta.

”Maaseutuhallintoon tuli asiakirjoja, jotka oli luokiteltu erittäin salaisiksi. Asiakirjoissa oli sellaisten viljelijöiden nimiä, jotka oli vapautettu aseellisesta palvelusta kriisiaikana. Näitä kutsuttiin VAP-varatutuiksi, ja näille henkilöille itselleen ei kuitenkaan ollut luvallista ilmoittaa varauksesta.

Tein aloitteen, että VAP-varattujen pitää tietää varauksesta ja heidät on koulutettava tehtäväänsä. Laadin Mouhijärvelle Suomen ensimmäisen maatalouden valmiussuunnitelman ja aloin suunnitella VAP-varattujen koulutusta. Otin yhteyttä Maanpuolustuskoulutukseen ja järjestin valtakunnallisen kahden päivän pilottikurssin Hämeen Sotilasläänin ja Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa”, Pylsy taustoittaa.

Hän onnistui saamaan luennoitsijoiksi eri organisaatioiden ylimpien tasojen asiantuntijoita ja kurssi onnistui erinomaisesti. Sen pohjalta lähdettiinkin toteuttamaan useita vastaavia kursseja eri puolelle Suomea ja tänäkin päivänä VAP-varattujen kurssit pyörivät lähes samalta pohjalta.

”Pirkanmaan Maanpuolustuspiirin piiripäällikkö, everstiluutnantti Heikkilä totesi, että ansaitsisin kurssin johtamisesta alikessun natsat, johon Hämeen sotilasläänin kapteeni Juslin vastasi, ettei natsoja anneta, jos ei ole suorittanut asepalvelusta. Päätin jo, että menen armeijaan, kunnes aviosiippani pudotti minut maanpinnalle todeten että vaivaistalo on minulla lähempänä kuin armeija”, Pylsy nauraa.

Päivät töissä, iltaisin kouluttajana

Koska Katariina Pylsy on aina ollut innokas aikuisopiskelija ja kouluttaja, vuonna 1995 Suomen liittyessä EU:hun hän alkoi kouluttaa viljelijöitä.

”Tavoitteeni oli, että jokaisen viljelijän pitää itse osata täyttää EU-tukilomakkeensa. Aloin pitää koulutuksia isojen talojen pirteissä ja kyläkunnan viljelijät kokoontuivat yhteen ja täyttivät lomakkeitaan isojen pöytien ääressä. Maaseutuhallinnon viranhaltijat eivät saaneet silloin neuvoa viljelijöitä.”

Joka kevät Pylsy piti monta koulutusta ja kursseja alettiin kutsua Katariinan lomakesulkeisiksi.
Vuonna 2010 Pylsy aloitti Pirkanmaalla sähköisten EU-tukien koulutuskierrokset 11 kunnan alueella.

”Päivät olin Sastamalassa töissä ja illat koulutin. Sastamala onkin jo monena vuonna pokannut Suomen mestaruuden sähköisten tukilomakkeiden jätössä ja tänä keväänä Sastamalassa jätettiin jo 98.8 % tukilomakkeista sähköisesti”, Pylsy iloitsee.

Vuonna 1994 Pylsy sai ´luomuherätyksen´ ja huomasi, että luomutuotanto on eräs maaseudun mahdollisuus.

”Järjestin ja toimin toisena kouluttajana Suomen ensimmäisillä kuntakohtaisilla luomukursseilla Mouhijärvellä. Kursseilla oli 47 kurssilaista eri puolelta Pirkanmaata ja kurssin jälkeen Mouhijärven viljelijöistä 25 prosenttia siirtyi luomutuotantoon. Pirkanmaan luomuisimmat kunnat ovat edelleen Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Mouhijärvi”, Pylsy kertoo.

´Yritysherätyksen`Pylsy oli saanut jo 1980-luvun lopussa ja silloin hän järjesti Mouhijärvellä yhdessä työllisyyshallinnon ja Turun yliopiston kanssa Maatalouden yrittäjyyskurssit.

”Etsin kurssilaisia kaikin keinoin, ettei kurssi peruuntuisi. Lopulta kurssilaisia oli koossa 27, ja moni heistä toimii yrittäjänä vieläkin.”

Sastamalasta edelläkävijä

Vuonna 2013 maaseutujohtaja suunnitteli Matriset Oy:n kanssa Sastamalan yksityisteiden kunnossapitoavustusten sähköisen ohjelman.

”Avustuksia hakee lähes 400 tiekuntaa ja niitä maksetaan yli 300 000 euroa. Olen käynyt monessa kunnassa esittelemässä onnistunutta ohjelmaamme. Sastamala on Suomen ensimmäinen kunta, jossa kaikki yksityistiehakemukset jätetään 100 prosenttisesti sähköisenä”, Pylsy kertoo ja huomauttaa, että ennen sähköiseen järjestelmään siirtymistä kaksi ihmistä otti vastaan paperihakemuksia ja laski avustussummia.

”Nyt olen pystynyt ottamaan kaikki hakemukset yksin vastaan ja ohjelma laskee koko ajan, paljonko avustuksiin on menossa rahaa”, nainen selvittää.

“Aikaansa kutakin”

Eläkkeelle jäämistään tehopakkaus ei vielä edes käsitä.

”Miten voi olla mahdollista, että 43 vuotta kunnanhallinnossa, josta 42 vuotta maataloushallinnossa, on mennyt näin vauhdikkaasti. Ja olisihan minulla ollut vielä intoa jatkaakin, mutta parempi jäädä eläkkeelle terveenä”, hän toteaa.

Sastamala ei palkkaa uutta maaseutujohtajaa, vaan tehtävät tullaan jakamaan.

”Aikaansa kutakin. Itse tein töitä tavallani, ja nyt muut jatkavat. Elämä ja kehityskulku jatkuvat. Ei kaikkia tarvitse tehdäkään samalla tavalla”, Pylsy pohtii.

Ritajärvestä ykköskohde

Erityisen ylpeä Katariina Pylsy on Ritajärvestä, josta on tullut Sastamalan matkailun ykköskohde. Siellä kävi viime vuonna noin 50 000 vaeltajaa. Pylsyn työ oli ratkaisevassa asemassa Ritajärven luonnonsuojelualueen perustamisessa ja Pylsy oli avainasemassa niin ideoinnissa, rahoituksen hakemisessa, hankkeen toteuttamisessa kuin hankkeen käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnassakin.

Pylsyn ansiosta myös Liekosaari, Kuivaluoto ja Oksalo ovat päätyneet luonnonsuojelualueiksi.

“Olen ylpeä myös sähköisistä EU-tukihakemuksista, sähköisistä yksityisteiden kunnossapitoavustuksista sekä siitä, että vedin Sastamalan Wanhat Talot -tapahtumat ja Joulutalot -tapahtumat, vaikka sainkin niistä pyyhkeitä tarkastuslautakunnalta”, Pylsy sanoo.

Tekemistä riittää eläkkeelläkin

Eläkkeelläkään puuhanainen ei aio istua kiikkustuolissa.

Haluan lenkkeillä ja auttaa lasteni perheitä lastenhoidossa. Lisäksi teen kaikkia maataloustöitä, metsänraivauksesta alkaen.

“Olen ehdolla maakuntavaaleissa ja haaveilen myös, että voisin jatkaa maataloustieteiden opiskelua Helsingin yliopiston tohtorikoulutuksessa”, Katariina Pylsy paljastaa.