Jos on liikkunut Huittisten suunnalla aamutuimaan, ei ole voinut välttyä näkemästä liikenteessä heijastinliiveihin pukeutunutta miesporukkaa pyöräilemässä päivästä riippuen pitkänä tai vähän lyhyempänä letkana milloin missäkin päin kaupunkia.
Oli kesä tai talvi, satoi tai paistoi, sama miesporukka kokoontuu Pankkiaukiolla joka aamu tasan kello kahdeksan ja lähtee pyörälenkille jonnekin päin Huittista. Hyvällä säällä saatetaan ylittää raja ja käydä kääntymässä aina jonkun naapurikunnan puolella asti.
”Yleensä tarkkaillaan mihin suuntaan tuuli käy ja lähdetään myötätuuleen”, Teuvo Rantanen vitsailee.
Pyöräilyporukan juuret juontavat lähes parinkymmenen vuoden taakse, jolloin Paavo Mattila ja Antti Haapanen laittoivat ryhmän alulle. Kaikki nykyiset pyöräilijät eivät enää edes muista, miten pitkään ovat yhteisille lenkeille osallistuneet, mutta Aulis Reunanen arvelee olleensa mukana toiseksi pisimpään.
”18 vuotta”, hän laskeskelee.
Ryhmän tuorein jäsen Timo Tamminen on hänkin pyöräillyt porukassa jo nelisen vuotta.
”Ei tässä ryhmässä kovin suurta vaihtuvuutta ole”, miehet naureskelevat.
Yhteensä pyöräilyporukkaan kuuluu kymmenkunta jäsentä.
”Jonain päivänä saatamme olla kaikkikin koolla, mutta kyllä tämän voi jättää väliin, jos on jotain muuta ohjelmaa. Yksin ei ole vielä koskaan kumminkaan tarvinnut lähteä lenkille”, Erkki Välimaa sanoo.
Yhden pysähdyksen taktiikalla
Tavallisena päivänä porukka polkaisee parikymmentä kilometriä pitkän lenkin. Matka taitetaan yhden pysähdyksen taktiikalla.
”Etenkin lämpimällä säällä on tärkeää tankata vettä välillä. Mutta kyllä me näin viileämmälläkin kelillä kerran jossain pysähdymme”, Rantanen kertoo.
Pääsääntöisesti poljetaan päällystettyjä pyöräteitä, mutta suunta ja reitti päätetään aina vasta aamulla.
”Aulis meillä on aika usein kärjessä porukkaa vetämässä, varsinkin silloin kun tuulee kunnolla”, Rantanen sanoo.
Hyviä pyöräilyreittejä löytyy Huittisista monelta suunnalta, mutta usein lähdetään kohti Suttilaa.
”Siellä on oikeastaan kaksi hyvää lenkkiä, toinen 20 kilometrin ja toinen 30 kilometrin mittainen”, Reunanen tietää.
Jokilevon kautta Sampuun tulee myös sopiva parinkymmenen kilometrin polkaisu.
”Oikein hyvällä säällä pitää lähteä kiertämään siltalenkki eli Keikyän sillalle ja Karhiniemen kautta takaisin. Siinä matkaa kertyy jo 30 kilometriä, mutta maisemat ovat upeat”, Reunanen kertoo ja toteaa, että reitin varrella pitää aina katsella myös maisemia.
Lenkin päälle vaihtuvat kuulumiset kahvilassa
Päivittäiseen pyörälenkkiin porukalta hurahtaa tunnista puoleentoista.
”Ja lenkin päälle mennään tietysti paikalliseen kahvilaan”, Välimaa sanoo.
Kuulumisten vaihtaminen jääkin miesten mukaan kahville, sillä polkiessa puhuminen ei onnistu.
”Liike on lääke, mutta toki tämä on myös sellainen sosiaalinen harrastus. Varsinkin korona-aikana on tehnyt hyvää, kun on tällä tavalla saanut raitista ilmaa ja nähnyt muita ihmisiä”, Rantanen sanoo.
Erkki Mattila tarkistaa pyöränsä kilometrimittarista, että tänä vuonna matkaa on pyörällä taitettu jo 9 755 kilometriä.
”Jos mitään superpakkasia ei tule, 10 000 kilometriä saadaan varmasti täyteen”, hän tietää.
Vaikka kesällä onkin koko porukan mielestä mukavampi pyöräillä, ei lenkkiä sovi jättää välistä talvellakaan.
”Kaikilla on sitä varten nastarenkaat”, miehet nyökyttelevät.
Aamuhämärissä tärkeä näkyä kunnolla
Muuten pyöräporukassa ei kilpavarustelua harrasteta. Mukana on toki kolme sähköpyörää, joita Rantanen nimittää tämän ajan hittituotteeksi, mutta kaikkien pyörissä ei ole edes vaihteita.
Sen sijaan turvallisuuteen on panostettu heijastinliiveillä. Miehet tietävät, että varsinkin aamuhämärässä on tärkeää näkyä kunnolla.
”Pääsääntöisesti Huittisten liikenteessä on turvallista liikkua, sillä pyörätiet ovat erinomaisessa kunnossa ja muut liikkujat huomioivat pyöräilijät hyvin.
Pieniä läheltä piti -tilanteita sattuu kuitenkin melkein päivittäin”, Rantanen sanoo.
Mattila kertoo, että hänellä on kolahtanut myös kohdalle.
”Joitakin viikkoja sitten jäin auton töytäisemäksi. Pyörä piti reerata ja käsi ja jalka tulivat vähän kipeiksi, mutta onneksi selvittiin säikähdyksellä. Pyöräilyintoon se kolahdus ei kumminkaan vaikuttanut.”
