Kokoomusnuorten uudeksi puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle 2022-2023 on valittu Ida Leino, 27. Sastamalasta kotoisin oleva Leino valittiin tehtävään Kokoomusnuorten liittokokouksessa Seinäjoella lauantaina 6. marraskuuta.
Luokanopettajana työskentelevä Leino toimii Tampereen kaupunginvaltuutettuna, sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsenenä sekä kaupunginhallituksen varajäsenenä. Leino on ollut ehdolla myös eduskuntavaaleissa vuonna 2019 ja toimii tällä hetkellä Kokoomusnuorten liittohallituksen jäsenenä.
Yli kymmenen vuotta kokoomuksessa toimineella Leinolla on vahva visio siitä, mihin suuntaan kokoomuspuoluetta tulee viedä: “Perustan poliittisen ajatteluni tulevaisuuteen katsomiselle. Emme saa antaa piiruakaan periksi niille, jotka yrittävät lyödä keppiä kehityksen rattaisiin”, hän sanoo.
Katse eduskuntavaaleissa
Seuraavalle kahdelle vuodelle osuvat lukuisat vaalit: aluevaalit, seurakuntavaalit, eduskuntavaalit sekä kahdet korkeakoulujen edustajistovaalit. Leinon katse on jo tiukasti vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
”Marinin hallitus on ottanut jo lähes 40 miljardia euroa uutta velkaa ja velkaralli sen kuin jatkuu. Tälle kokoomuksen on laitettava stoppi. Tulevalla hallituskaudella on tehtävä kipeitäkin leikkauksia ihan jokaiselle politiikan sektorille”, sanoo Leino tiedotteessa.
”Vastuullisen päätöksenteko on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Haluan turvata tuleville sukupolville vauraan ja vapaan isänmaan. Tämä kaikki vaatii kestävää taloudenpitoa, sillä esimerkiksi ilmastotoimia on helpompaa tehdä vauraana kuin vararikon partaalla.”
Tahdot tuleville polville vauraan ja vapaan isänmaan ja tehdä kipeitä leikkauksia ihan jokaiselle sektorille.
Tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevia aikuisia. Ovatko he silloin vauraita ja ennenkaikkea onnellisia, jos heidän koulutuksestaan, terveydenhoidostaan, harrastusmahdollisuuksistaan ja muista tulevaisuuden rakennuspuista leikataan nyt? Onko vain hyvätuloisten, lastensa yksityiskoulut, harrastukset ja lääkärit kustantamaan kykenevien vanhempien lapsilla oikeus hyvään, terveeseen aikuiselämään taloudellisesti, henkisesti ja fyysisesti turvattuna, hyvässä työssä ja toimeen tulevana?
Ymmärrän, että tarkka taloudenpito hämmentää.
Onhan vasemmistopuolueet kahmimassa valtiolle velkaa kaksin käsin. Äänestäjiin tuntuu menevän viesti ’ei huolta huomisesta, tänään kaikille kaikkea, maksetaan sitten joskus’.
Tuo ikävä kyllä vaan ajaa taloutemme yhä pahempaan ahdinkoon. Sen tuntuu tietävän kaikki – paitsi vasemmisto.
Miksi velkaa on pitänyt ottaa? Tärkein syy on koronapandemia. Mitä olisit jättää tekemättä? Olisitko jättänyt ihmiset testaamatta, rokottamatta ja hoitamatta? Olisitko jättänyt yritystuet myöntämättä ja antanut konkurssien kaataa yritykset? Viimeinen toki olisi ollut vapaan markkinatalouden mukaista, huonojen yritysten kuuluukin kaatua, koska niiden pelastaminen on valtion puuttumista vapaaseen kilpailuun, eli sosialismia.
Ei korona selitä velanotosta kuin pienen siivun. Tulevan budjetin osalta ei ollenkaan.
Velka kuluu holtittomaan julkisen sektorin hoitoon ja muuhun näköalattomaan taloudenhoitoon.
Suomen talouskasvu on elpynyt koronan jälkeen niin voimakkaasti, että se on palautunut koronaa edeltäneeseen tuotannon tasoon. Ja muuten ensimmäisten Euroopan maiden joukossa! Siksi lisätalousarvio pienentää tämän vuoden valtion nettolainanottoa noin 2,2 miljardia euroa. Verotulot ovat kasvaneet ja budjetin menopuolen määrärahoja on voitu vähentää 249 miljoonaa euroa.
Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardia euroa. Ansio- ja pääomatuloveron kertymäarviota korotetaan 1,2 miljardilla eurolla. Yhteisöveron tuotto kasvaa 123 miljoonaa euroa, arvonlisäveron tuotto 536 miljoonaa euroa ja varainsiirtoveron tuotto 105 miljoonaa euroa. Ilman veronkorotuksia. Työllisyystilanne on parantunut niin paljon, että työttömyysturvaan tarvitaan 217 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän.
Jos elelet siivosti, niin sinun ei tarvitse olla huolissasi siitäkään, että poliisi saa lisää rahaa 30 miljoonaa euroa.
Yrityksien koronatukeen annetut 20 mrd euroa palautuvat valtiolle, eiväthän ne toki valuneet osinkoihin, vaan niillä kehitettiin toimintaa tehokkaammaksi ja luotiin uutta liiketoimintaa. Yrityksillä on siis taas varaa maksaa veroja itse ja työllistämiensä ihmisten tuloveron ja alv:n kautta. Vai väitätkö, että yritykset laittoivat tukensa omistajien taskuihin?
Älä suotta tutustu budjettiin tai muihin faktoihin, “vaihtoehtoinen totuus” uppoaa paremmin kansaan, joka ei osaa itse hakea oikeaa tietoa.