Äetsän koulun tulevaisuus noussee jälleen esiin, kun Sastamalan kaupunginvaltuusto kokoontuu ensi maanantaina talousarviokokoukseen. Palveluverkkoselvityksessä koulu on linjattu suljettavaksi vuonna 2024, mutta asia on äänestyttänyt kaupunginhallituksessa ja sitä ennen sivistyslautakunnassa.
Kysyimme kahdelta Äetsän koulun tulevaisuudesta eri linjoilla olevalta ja läntisellä alueella asuvalta kaupunginvaltuutetulta, miten he perustelevat näkemystään.
Kokoomuksen Päivi Pelttari pitää ykkösasiana laadukkaan päivähoidon ja alakouluopetuksen järjestämistä kaikissa Sastamalan kaupunginosissa. Näin ollen pienempi paha on, että Äetsän yläkoululaiset siirtyvät Sylväälle syksyllä 2024.
”En haluaisi karsia enkä keskittää palveluita, mutta talous vain ikävästi pakottaa valitsemaan, mitkä asiat ovat lähipalveluita ja mitkä tarjotaan keskitetysti. Kaikkia nykyisiä opetusyksiköitä ei voida säilyttää sen enempää oppilasmäärän kuin taloudenkaan perusteella. Kaksi yläkoulua 10 kilometrin välein tarkoittaa liian isoja kustannuksia.”
Äetsän koulun säilyttämisen puolesta puhuvan Pirjo Raunion (kd.) mukaan kaikkea ei voi mitata rahassa. Raunion mielestä on väärin säästää lapsilta ja nuorilta.
”Tärkeintä, mitä meillä Sastamalassa on, on jokainen lapsi ja nuori ja heidän kaikinpuolinen hyvinvointinsa. On myös syytä miettiä, miten iso osa pitovoimaa häviää koulujen lakkauttamisen myötä. Jos ollaan valmiita takemään muita kalliita investointeja, eikö lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamista voida nähdä yhtenä investointina?”
Päivi Pelttari nostaa esiin lapsi- ja oppilasmäärät. Sastamalan perustamisen aikaan kaupunkiin syntyi vuosittain noin 260 lasta, nyt luku on noin sata lasta vähemmän.
”Kun samaan aikaan kaupungin päiväkoti- ja opetuskiinteistöissä on kuntotutkimusten mukaan merkittäviä peruskorjaustarpeita, pitää harkita tarkkaan, mitkä kiinteistöt jatkossa tarvitaan opetustiloiksi ja mihin investointeihin meillä on varaa. Oppilasmäärän pienentyminen tarkoittaa myös pienempiä valtionosuuksia, jolloin myös käyttötalouden puolella pitää hillitä kustannuksia, mikä tarkoittaa järkeviä ryhmäkokoja.”
Pirjo Raunio ei niele laskevia oppilasmääriä Äetsän koulun lopettamisperusteena.
”Oppilasmäärä ei todellisuudessa laske niin nopeasti kuin on annettu ymmärtää. Lisäksi luvuissa on huomioitu vain tiedossa olevat syntyvät lapset, ei positiivista muuttoliikettä eikä läntisen alueen suhteellisen isoa määrää sijaisperheitä.”
Raunio ihmettelee myös perustelua, jonka mukaan Äetsän koulun lopettamisen myötä saadaan vähennettyä opettajien virkoja.
”Jos kaksisataa oppilasta siirtyy täältä Sylväälle ja samalla voidaan toistakymmentä opettajaa vähentää, ihmettelen, miten vähän opettajilla tällä hetkellä on tunteja tai tosiasiallista työtä.”
Raunion mukaan opettajien määrää voidaan ehkä vähentää myöhempinä vuosina, mutta välitöntä säästöä siitä ei saada.
Päivi Pelttari esittää oman näkemyksensä tueksi lukuja.
”Jos valtuusto nyt äänestäisi Äetsän yläkoululle jatkoa, niin joutuisimme etsimään talouden tasapainoa eli 660 000 euron säästöä muista opetusyksiköistä. Summassa on jo huomioitu kuljetuskustannusten kasvu. Tämän näen mahdottomaksi. Vaikka olen luonteeltani optimisti, epäilen myös Sastamalan kykyä ja halua investoida Äetsän alueelle yläkoulun ja kaksi alakoulua. Näistä syistä valintoja on tehtävä.”
Mistä Pirjo Raunio ottaisi säästöt Äetsän koulun säilyttämiseksi?
”Viranhaltijoiden tehtävä on esittää vaihtoehtoisia laskelmia ja rahoitusmalleja”, hän vastaa.
Raunio muistuttaa, että mikäli Äetsän koulu lakkautetaan, kuljetuskustannukset tulevat lisääntymään huomattavasti. Myös koulurakennus on edelleen kuluerä kaupungilla, vaikka koulutoiminta lopetettaisiin.
Kolmen yläkoulun malli Sastamalassa voisi Pirjo Raunion mielestä tarkoittaa sitä, että meillä olisi kaupunkimme maantieteellinen laajuus ja pitkät matkat huomioiva kouluverkko, jossa jokaisella lapsella olisi kohtuullinen koulumatka.
”Meillä ei tarvitse olla yhtä isoa ja kahta alati pienenevää yläkoulua, vaan meillä voisi olla kolme tasasuurta yläkoulua. Bussit kulkevat myös keskemmältä sivuille. Mouhijärven ja Äetsän yläkouluille voitaisiin kuljettaa oppilaita niiltä reuna-alueilta, joista heidät nyt kuljetetaan Sylväälle. Näin oppilasmääriä voitaisiin tasata.”
Pelttarin mukaan Äetsän yläkoulun oppilaista 70 prosenttia – eli käytännössä kaikki keikyäläiset ja kiikoislaiset – on jo nykyisellään kuljetusoppilaita. Kuljetuksen jatkuminen Sylväälle saakka pidentää matkaa, mutta pysyy kuitenkin kohtuullisena.
”Ymmärrän, että muutos on suuri kiikkalaisille, jotka ovat nyt päässeet yläkoululuunkin jalan.”
Sekä Raunio että Päivi Pelttari nostavat esiin Sylväälle suunnitellun Taitotalon. Pelttarin mukaan on hienoa, että Sastamalassa voidaan jatkaa kouluinvestointeja Vareliuksen jälkeen.
”Taitotalo Sylväällä tarkoittaa uutta liikuntahallia sekä valinnaisaineiden luokkia, joiden kunto on niin ikään todettu huonoksi. Näin Sylväällä on vuonna 2024 tilat kaikille nykyisille Sylvään noin 480:lle että Äetsän koulun noin 190:lle oppilaalle.”
Raunion mukaan Äetsän yläkoulun jatko tarkoittaisi sitä, ettei Sylvää tarvitse niin isoa ja massiivista Taitotaloa.
”Alun perin jopa kerrottiin, että yhden yläkoulun malliin siirtyminen ei vaadi mitään mittavaa investointia ja uudisrakentamista Sylväälle, ja nyt me olemme puhumassa jopa 15 miljoonan investoinnista Taitotaloon. Tästä voidaan saada säästöä Äetsän yläkoulun jatkamiseksi.”
En usko, että Sastamalan talous kaatuu, jos läntiselle alueelle rakennetaan monitoimikeskus. Perusopetuksen järjestäminen kyseisessä keskuksessa ei tule yhtään kalliimmaksi kuin muuallakaan. Julkisuudessa en ole nähnyt yhtäkään laskelmaa, jossa yläkoulun siirtyminen Sylväälle kannattaisi. Monet esitykset perustuvat mielestäni olettamaan, että näin voisi olla. Kuljetusten lisääntyminen tietäisi varmasti logistiikkaongelmia ja fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämistä. Jos Sylväälle halutaan lisää oppilaita, niin alakoululaisia on varmasti lähellä yhtenäiskoulun varten.
Siis yhtenäiskoulua varten
Fiksu kommentti P. Laaksolta. Jos Sylvää tarvitsee lisää oppilaita, löytyy niitä varmasti (ja todellakin halvemmalla) lähempää kuin Kiikoisten perältä. On helppo heitellä säästölaskelmia, kun ei avata mitä ne pitävät sisällään. Toivottavasti valtuutetut ja hallituksen jäsenet pyytävät erittelyt säästöistä ja kuluista. Viisas yrittäjänä ikänsä toiminut isäni tokaisi tänään, että ei ymmärrä kaupungilta tällaista omille nilkoille kusemista. Saadaanpa positiivinen muuttoliike sitten tyrehtymään kun lopetetaan palvelut sieltä minne olisi tulijoita.
Äetsän koulun alue on yrittäjäaktiivisinta aluetta koko Suomessa. Sillä on pitkä historia, joka kantaa yhä edelleen. Alueella on paljon itsensä työllistäviä, sekä teollisuutta, joka tarvitsee työntekijöitä. Uutena asiana yritykset joutuvat nykyään kohtaamaan työvoimapulan. Niin myös tällä alueella. Kun perheet suunnittelevat elämäänsä on sijoittumisessa työpaikan jälkeen heti listalla asunto ja seudun palvelut. Sujuvan elämän perusasia on lasten koulu ja juuri tämä on yksi Kiikan muuttovoittoisuuden valttikortti. Kaupunkimme elinvoimajaosto sekä muut yrittäjyyttä ymmärtävät valtuutetut haluavat toivottavasti tukea kokonaisvaltaisesti alueen kehittymistä ja asettuu valtuuston äänestyksissä Äetsän koulun puolelle. Yrittäjissä on paljon idearikkaita ihmisiä, joiden lasten koulutus sujuvasti ja lähellä sitouttaa perheet paikkakunnalle ja kaupungin verokertymä kiittää.