Pelastustoimen tietoon tulee vuosittain noin 3 000 asuin- ja vapaa-ajanrakennusten palo- tai palovaaratilannetta. Näistä noin joka kolmas kehittyy rakennuspaloksi, joka tuhoaa laajemmin kiinteistöä tai irtaimistoa. Korona-aikana hälytysten määrässä on näkynyt pientä laskua.

“Koronavuosi 2020 oli poikkeuksellinen myös siinä suhteessa, että kotien palovahinkojen määrä väheni tilastojen valossa edeltävistä vuosista. Tämä näkyi myös meillä vakuutusyhtiössä, vaikka ihmiset viettivät paljon enemmän aikaa kotona. Yksi selitys tähän voi olla se, että vaikka vaaratilanteita ehkä sattui enemmän, ne saatettiin havaita nopeammin. Tällöin on mahdollista tehdä alkusammutus tai esimerkiksi havaita päälle unohtunut liesi tai silitysrauta riittävän ajoissa”, sanoo korvausjohtaja Tapio Kärkelä LähiTapiola Pirkanmaalta.

Pirkanmaalla palokunta on viime vuosina saanut hälytyksen useimmin Tampereen, Sastamalan ja Ylöjärven kuntien alueella syttyneisiin asuin- ja vapaa-ajan rakennusten paloihin. Pelastustoimen tilastojen mukaan näissä kunnissa oli vuosina 2016–2020 noin 40–400 palo- tai palovaaratilannetta. Kaikkiaan Pirkanmaan 23 kunnassa on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut 360 asuinrakennusten paloa.

“On toki tärkeää muistaa, vaikka palovahinkojen määrässä näkyisi pientä laskua, niissä menetetään edelleen vuosittain kymmeniä ihmishenkiä.”

Pelastustoimen mukaan viime vuonna tulipaloissa menehtyi Suomessa 49 henkilöä, aivan kuten edeltävänä vuonna.

Tuuli tai mansetti voi aiheuttaa kynttiläpalon, ulkotuli levitä terassille

LähiTapiola korvaa kotivakuutuksesta vuosittain kymmenien miljoonien eurojen arvosta tulen, savun ja noen aiheuttamia palovahinkoja. Asuinrakennuksissa yleisimmät syttymissyyt ovat pelastustoimen mukaan ruoanlaitto sekä sähkölaitteista, koneista ja tulisijoista lähteneet palot. Myös kynttilöistä, tuikuista ja ulkotulista alkaneita paloja on kymmeniä vuosittain.

LähiTapiolan havaintojen mukaan kynttiläpalo voi saada alkunsa myös vähän yllättävissä tilanteissa. Palovahingon taustalla voi olla esimerkiksi oven tai ikkunan raosta puhaltava tuuli, joka heilauttaa verhon liekkiin tai kaataa kynttilän. Myös lapset tai lemmikit heiluttelevat silloin tällöin kynttilöitä.

“Kynttilää polttaessa kannattaa aina varmistaa, ettei sen alla ole syttyvää materiaalia. Jos esimerkiksi kynttilä pääsee palamaan loppuun tai kaatuu, saattaa tuli levitä alustan tai mansetin kautta”, sanoo Kärkelä.

Palovaroitin voi pelastaa – moni ei ole muistanut vaihtaa paristoa

Tulipalo tulee lopulta aina yllätyksenä, mutta tilanteisiin voi yrittää varautua. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä tiedusteltiin, mitä paloturvallisuus- ja alkusammutusvälineitä löytyy suomalaisista kotitalouksista. LähiTapiola Pirkanmaan toiminta-alueen asukkaista enemmistöllä (71 %) on sammutuspeite ja vain neljänneksellä (25 %) myös käsisammutin.

Palovaroitin löytyy lähes joka kodissa. Noin 84 prosenttia vastaajista kertoo, että taloudessa on paristoilla toimiva ja noin viidenneksellä (19 %) on sähköverkkoon kytketty palovaroitin. Paristolla toimivan palovaroittimen paristoa moni ei kuitenkaan ole vaihtanut pitkään aikaan.

Kyselyn mukaan paristokäyttöisen palovaroittimen pariston on vaihtanut alle vuoden sisään noin puolet (54 %) LähiTapiola Pirkanmaan alueen asukkaista. Noin 40 prosentilla vaihdosta on vähintään vuosi tai tätä pidempi aika. Palovaroittimen paristo suositellaan vaihtamaan vuosittain. Palovaroittimen testausta taas suositellaan tätäkin useammin, jopa kerran kuukaudessa. Palovaroittimen suositeltava käyttöikä on 10 vuotta.