
Seurasin mielenkiinnolla uutisointia Sastamalan kaupunginvaltuuston kokouksesta maanantaina 13.12.2021, ja etenkin talousarviokäsittelyn yhteydessä olevaa esitystä sivuterveysasemien mahdollisista aukioloista jatkossa.
Asiasta käydyssä keskustelussa viitattiin useissa puheenvuoroissa Pirkanmaan hyvinvointialueeseen, ja sen mahdollisiin ratkaisuihin Sastamalan terveysasemien osalta. Puheenvuorot olivat minusta osittain hämmentäviä ja tarkoituksenhakuisia. Siksi onkin syytä avata hyvinvointialueen käsitettä, ja sitä sitovaa lainsäädäntöä hieman tarkemmin.
Sote-uudistus ja sen myötä hyvinvointialue luotiin tuottamaan kuntaa laajemmalle alueelle sosiaali- ja terveystoimen palveluita lisättynä pelastustoimella. Uuden hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota taloudellisesti ja laadullisesti ”laajemmat hartiat” tuottaa sote-palveluita. Palveluiden tulee lainsäädännön mukaan olla yhdenvertaisia ja uudistuksen tarkoitus on myös parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.
Tämä viimeinen lause kuvastaa minusta hyvin sote-uudistuksen syvintä olemusta. Se siis parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, ei heikennä niitä. Vaikka hyvinvointialue ei vielä olekaan aloittanut varsinaista toimintaansa, Sastamalan kaupunginvaltuuston päätös sivuterveysasemien suljettuna pitämisestä ei ainakaan tue näitä hyvinvointialueen tavoitteita. Sastamala on pinta-alaltaan iso kunta, jossa välimatkat kunnan sisällä ovat pitkät. Tämä pitäisi huomioida myös elintärkeiden sote-palveluiden tuottamisessa.
Tuleva hyvinvointialueen aluevaltuusto tulee päättämään alueensa palveluiden järjestämisestä ja toimitiloista. Tätä päätöstä ei voi tehdä kukaan muu. Hyvinvointialue tulee noudattamaan hyvin pitkästi sitä tahtotilaa esim. soten palvelupisteistä, jota kunnat haluavat. Etenkin hyvinvointialueen 3 ensimmäistä toimintavuotta vuoden 2023 alusta lukien hyvinvointialue vuokraa kaikki ne kunnan soten palvelupisteet, joissa palveluita tuotetaan.
Missään hyvinvointialueen lainsäädännössä ei ole rajoitusta siitä, että sote-pisteen vuokraamiseen hyvinvointialueelle olisi esteitä, oli ne sitten auki 1 tai 5 päivää viikossa. Pikemminkin lainsäädännössä kannustetaan uudenlaisiin ja toimintoja kehittäviin ratkaisuihin myös sote-tilojen osalta.
Sote-toimintojen (sisältäen myös toimitilat) osalta hyvinvointialuetta koskeva lainsäädäntö kieltää kuntien ”kikkailun” viimeisen oman sote-toimintavuoden osalta. Tämä tarkoittaa kuitenkin ainoastaan sitä, että kunta laajentaa toimintaansa kunnan omien sote-tilojensa tai vastaavassa käytössä olevien tilojen ulkopuolelle tai aloittaa jotain täysin uutta toimintaa. Tämä ei siis rajoita sivuterveysasemien tiloja, koska niissä on palveluita ollut aikaisemminkin saatavissa.
Mouhijärven terveysaseman osalta totean, että sen jonkinlainen sulkemisuhka liittyen hyvinvointialueeseen ei ole tullut ainakaan minun tietooni. Lisäksi tässäkin totean, että vain ja ainoastaan hyvinvointialueen tuleva aluevaltuusto ja sen valitsemat muut toimielimet voivat päättää toimintojen laajuudesta ja sijainnista lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti, ei kukaan muu.
Osaavan henkilöstön saaminen sote-palveluita tuottamaan on nyt ja varmasti jatkossakin haasteellista missä päin Suomea tahansa. Sastamalan osalta en kuitenkaan usko, että sivuterveysasemien osittainen aukaiseminen mitenkään lisäisi henkilöstöpulaa, päinvastoin. Suomessa on useita toimivia ratkaisuja, joissa lääkäri/hoitaja työparin avulla on palveluita saatu tuotettua tehokkaasti kunnan alueella. Näihin ”kiertäviin palveluihin” on jopa ollut kysyntää yli tarpeen, koska osa sote-henkilöstöstä kokee tällaisen työn mielekkäänä ja kehittävänä.
Sastamalan sivuterveysasemien toimitilat ovat Kiikassa ja Kiikoisissa hyvässä kunnossa. Suodenniemellä vaihtoehtona tilaratkaisussa voisi toimia myös Kerolan palvelukeskuksen tilat. Näiden tilojen käyttöönottaminen lisäisi Sastamalan kaupungin kustannuksia tilojen osalta hyvin vähän ja henkilökustannuksia lisääntyisi yhden uuden työparin osalta vain v. 2022 osalta. Sen jälkeen kustannuksista vastaisi hyvinvointialue. Samalla sivuterveysasemien osittainen avaaminen helpottaisi myös pääterveysaseman asiakaspainetta.
Sivuterveysasemien osittainen aukaiseminen mahdollistaisi myös sosiaalitoimen palveluiden tuomisen tarvittaessa lähelle asiakasta, ja lisäksi se olisi myös luontoystävällistä ja asukasläheistä. Vain työpari kiertäisi, eivät asiakkaat.
Petri Pikkuaho
hyvinvointialueen aluevaltuustoehdokas