Kuluvan kuun loppupuolella käydään tulevaisuuden sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluiden kannalta merkittävät vaalit. Aluevaaleissa valitaan aluevaltuusto, joka tulee jatkossa päättämään, miten sote-palvelut maakunnissa järjestetään.
Vuoden 2023 alusta aloittavan hyvinvointialueen palvelut liittyvät kaikkiin elämämme vaiheisiin. Aluevaltuuston johtaman hyvinvointialueen vastuulla ovat tulevaisuudessa niin perusterveydenhuolto kuin erikoissairaanhoitokin. Lisäksi hyvinvointialue vastaa sosiaalihuollosta, lasten, nuorten ja perheiden sekä työikäisten ja ikääntyneiden palveluista.
Hyvinvointialueelle siirtyvät myös mielenterveys- ja päihde sekä vammaispalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä pelastustoimi.
Tämä tarkoittaa, että tuleva aluevaltuusto tulee ratkaisemaan esimerkiksi sen, missä lääkärit jatkossa ottavat potilaita vastaan, millaista hoitoa ikäihmisemme saavat ja onko jokaisella paikkakunnalla oma paloasema.
Koska puhutaan jokaista läheisesti koskettavista palveluista, Satakunnan hyvinvointialuetta valmistelleet muutosjohtajat Anneli Lehtimäki ja Jukka Mäkilä eivät nostaisi mitään hyvinvointialueen palvelua toistaan tärkeämmäksi.
”Sen sijaan sanoisin, että tärkeintä on palvelujen integraatio ja se, että satakuntalaiset saavat omia tarpeitaan vastaavat palvelut mahdollisimman nopeasti ja joustavasti”, Mäkilä toteaa.
Vahvuutena kompakti koko
Huittinen, Kokemäki ja Säkylä kuuluvat Satakunnan hyvinvointialueeseen, jonka alueella on yhteensä noin 215 000 asukasta. Lehtimäki ja Mäkilä pitävät hyvinvointialueen vahvuutena ja eräänlaisena erityispiirteenä kompaktia kokoa.
”Meillä välimatkat ovat moniin muihin maakuntiin verrattuna lyhyitä”, he toteavat.
Satakunnan hyvinvointialueeseen kuuluvat lisäksi Eura, Eurajoki, Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen ja Ulvila.
Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 69 aluevaltuutettua. Siirtyminen hyvinvointialueeseen vaikuttaa paitsi palveluita käyttävien, myös kaikkien niiden parissa työskentelevien arkeen.
Kunnista hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy Satakunnassa noin 10 000 työntekijää. Työntekijät siirtyvät työnantajalta toiselle vanhoina työntekijöinä.
”Siirtymävaiheessa suurimman osan henkilöstön työtehtävissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia, koska palvelujen tarjonta on pidettävä mahdollisimman häiriöttömänä. Jatkossa palveluja kehitetään ja tehtävät saattavat muuttua, kuten tähänkin saakka on tapahtunut nykyisissä organisaatioissa”, Lehtimäki kertoo.
Perimmäisenä ajatuksena yhdenmukaistaminen
Millaisia muutoksia hyvinvointialueeseen siirtyminen oikein tuo?
Lehtimäki ja Mäkilä kertovat, että lyhyellä tähtäimellä pääpaino on organisaation perustamisessa ja palvelujen häiriöttömyyden turvaamisessa sekä henkilöstön siirron onnistumisessa.
”Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on parantaa palvelujen integraatiota ja tasapuolisuutta maakunnan alueella sekä hyödyntää digitalisaatiota palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa”, Lehtimäki avaa.
Sitä, millainen tulevaisuuden palveluverkko tulee olemaan, on mahdotonta vielä ennustaa.
”Muutoksen tavoitteena on vastata entistä paremmin muun muassa väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti”, Lehtimäki sanoo.
Sote-uudistuksen perimmäisenä ajatuksena on palveluiden yhdenmukaistaminen niin hyvinvointialueen sisällä kuin alueiden kesken. Uudistuksen myötä kuntarajat poistuvat sote-palveluista, minkä Lehtimäki ja Mäkilä uskovat helpottavan palveluiden tuottamista ja järjestämistä mahdollisimman yhdenmukaisesti.
”Tämä näkyy esimerkiksi kirjaamiskäytäntöjen ja toimintatapojen yhdenmukaistamisena”, Mäkilä avaa.
Onnistuessaan uudistus mahdollistaa nykyistä tasalaatuisemmat ja tasapuolisemmat palvelut maakunnan asukkaille asuinkunnasta riippumatta. Lisäksi yhdenmukaiset käytännöt ja yhteiset tietojärjestelmät parantavat tiedonkulkua palveluketjussa.
Tehtävässä katsottava koko maakunnan etua
Mitä muutosjohtajien mielestä kannattaisi huomioida, kun valitsee sitä, kenelle aluevaaleissa antaa äänensä?
Lehtimäki ja Mäkilä toteavat, että on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta siihen, millainen on hyvä aluevaltuutettu.
”Valtuutetun tehtävässä tarvitaan muun muassa hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja”, Lehtimäki aloittaa.
”Lisäksi valtuutetulla tulisi olla kykyä rationaaliseen päätöksentekoon, tavoitettavuutta, aloitteellisuutta ja rohkeutta ilmaista kantansa”, Mäkilä täydentää.
Muutosjohtajien mukaan aluevaltuutetun tulisi katsoa tehtävässään koko maakunnan etua.
”Ainakin alkuvaiheessa saattaisi olla eduksi, että valtuutettuja tulisi mahdollisimman kattavasti maakunnan eri osista.”
Aluevaalien äänestysprosentin on povattu jäävän alhaiseksi. Lehtimäki ja Mäkilä muistuttavat, että aluevaaleista kannattaa olla kiinnostunut.
”Aluevaaleissa valitaan päättäjät kehittämään jokaisen maakunnan asukkaan tarvitsemia palveluja”, he painottavat.
