Suomessa toimivien yli 11 000 sote-alan järjestön toimintaan osallistuu puoli miljoonaa vapaaehtoista ja neljännesmiljoona vertaistukijaa. Sote-järjestöt ovat tähän saakka tarjonneet korvaamatonta apua muun muassa yksinäisyyden ehkäisyn, virkistystoiminnan ja neuvontapalveluiden muodossa. Monet järjestöt toimivat myös palveluntuottajina ja tuottavat esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai vanhusten hoivan palveluita.
Meillä Pirkanmaallakin kunnissa on ymmärretty järjestötyön arvo. Kunnat ovat muun muassa tarjonneet järjestöjen käyttöön tiloja ja usein myös mahdollisuuden taloudelliseen avustukseen. Tämä on ollut kunnilta järkevä valinta, sillä järjestöjen sote-työtä, esimerkiksi vertaistukea, ei voisi helposti korvata kunnan omalla tuotannolla tai ostaa markkinoilta. Uuden hyvinvointialueen kannattaa jatkaa samaa linjaa.
Uusi sote-lainsäädäntö edellyttää hyvinvointialueilta nykyistä laajempaa järjestöyhteistyötä. Hyvinvointialueiden on muun muassa nimettävä järjestöyhteistyön vastuutaho ja neuvoteltava säännöllisesti järjestökentän kanssa. Tämä on tervetullut asia. Tuleville aluepäättäjille kuuluu kuitenkin myös erityisvastuu siitä, ettei järjestöyhteistyö jää vain nimelliseksi ja että järjestöjen asema turvataan sote-uudistuksen yhteydessä. Viime kädessä tästä hyötyvät Pirkanmaan asukkaat.
Sote-uudistus voi olla haaste erityisesti pienille järjestöille, sillä tulevaisuudessa järjestöt tekevät yhteistyötä tutun kunnan sijaan suuren hyvinvointialueen kanssa. Erityisesti tulisi varmistua siitä, että järjestöjen käytössä on jatkossakin sopivia tiloja ja että hyvinvointialue tuntee kaikki alueensa järjestötoimijat ja niiden tarjoamat palvelut. Olisi myös tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille kerrottaisiin osana palvelupolkua siitä, millaista järjestötoimintaa Pirkanmaalla on tarjolla. Tällöin asiakas voisi esimerkiksi pitkäaikaissairauden kohdalla hakeutua vertaistuen piiriin.
Arja Laitinen (sd)
Nokialainen aluevaaliehdokas, mutta myös Sastamalan kesäasukas
