Sastamalassa on vakinaistettu 21 koulutoimeen liittyvää virkaa ja tointa, joiden taustalla on ollut aiemmin määräaikainen vakanssi.

Kasvatusjohtaja Pekka Kares kertoo, että määräaikaisuudet kytkeytyivät palveluverkkoselvitykseen, mutta niiden perusteet jäivät osin pois kaupunginvaltuuston äänestettyä joulukuun kokouksessaan Äetsän koululle kaksi vuotta jatkoaikaa.

Koulun piti sulkeutua kesällä 2024. Kareksen mukaan vakinaistamisista 10 liittyi suoraan Äetsän koulun tilanteen muuttumiseen.

“Sastamalassa sivistystoimen virkoja on vakinaistettu suhteellisen varovasti, joten muuttuneissa tilanteissa emme ole myöskään joutuneet irtisanomisiin, vaan olemme pystyneet sijoittamaan henkilökuntaa muihin vastaaviin tehtäviin”, Kares selvittää.

Äetsän koulun ja Sylvään koulun yhdistyminen alkuperäisen linjauksen mukaan vuonna 2024 olisi tarkoittanut sitä, että osa määräaikaisista työsuhteista olisi päättynyt.

Nyt kun virkoja on vakinaistettu, tarkoittaako tämä yt-neuvotteluja jatkossa?

Kares ei halua lietsoa hämminkiä mutta myöntää, että se voi olla mahdollista.

Onko tilannekuva enää sama?

Kasvatusjohtaja korostaa yhteisen tilannekuvan tärkeyttä. Hän muistuttaa, että palveluverkkoselvitystä valmisteltiin vuoden verran ja valmistelussa oli mukana lapsia, nuoria, huoltajia, koulujen henkilöstöä sekä päättäjiä, eli edellinen kaupunginvaltuusto.

“Selvitystä tehtiin hyvän suunnittelun ja yhteistyön pohjalta vaikka tiedossa oli, että ikäviäkin päätöksiä on pakko tehdä”, Kares toteaa.

Palveluverkkoselvityksen linjaus lähti siitä, että jokaisessa vanhassa kuntataajamassa on alakoulu, ja yläkoulut sijaitsevat Vammalassa ja Mouhijärvellä.

Äetsän koulun optiovuosista johtuen sivistyspuolen menot vuonna 2024 kasvavat 133 000 euroa ja vuonna 2025 ja 2026 kumpanakin 320 000 euroa.

“Kaupunginhallitus ja -valtuusto määrittelevät, pitääkö niiden edestä tehdä nyt muita säästöjä vai osoitetaanko sivistyspuolelle lisämäärärahaa”, Kares jatkaa.

Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen Sastamalaan muutti viime vuonna enemmän väkeä kuin kaupungista pois. Muuttovoitto oli 47 henkilöä.

Tämä on Kareksen mukaan hieno uutinen, mutta realiteetteja se ei muuta.

“Muuttoliike on kuitenkin niin vähäistä, että se ei korjaa lasten määrän voimakasta vähenemistä. Myös koulurakennusten kunto huononee. Meillä on kunnassa 14 perusopetuksen koulua, ja niistä monessa merkittäviä peruskorjaustarpeita”, hän muistuttaa.

Yhtenäiskoulu länteen ei mahdollinen tässä vaiheessa

Palveluverkkoselvityksen toteuttamista joudutaan nyt tekemään uudelta pohjalta.

”Harmillista tietenkin on se, että yleinen kustannusten nousu vaikeuttaa jo tehtyjen investointipäätösten toteuttamista. Tämä on nähty muun muassa Mouhijärven yhteiskoulun rakennushanketta koskevassa keskustelussa. Keskeistä mielestäni on edelleen kokonaisuuden hahmottaminen ja perusteltujen päätösten tekeminen sen pohjalta”, Kares toteaa.

Onko mahdollista, että uudessa palveluverkkoselvityksessä alakoulua ei enää olisikaan jokaisessa vanhassa kuntakeskuksessa? Onko teoriassa mahdollista, että kaikki läntisen alueen, eli Keikyästä, Kiikoisista ja Kiikasta olevat oppilaat, opiskelisivat kaikki samassa yhtenäiskoulussa?

“Ainakin edellisellä kaupunginvaltuustolla oli vahva kanta siihen, että jokaisessa vanhassa kuntakeskuksessa säilyy alakoulu. En siis näe läntisen alueen yhtenäiskoulua mahdollisena ainakaan tässä vaiheessa”, Kares vastaa.

Pekka Kares painottaa kuitenkin, että viranhaltija jatkaa palveluverkkoselvitystä nyt niissä talousraameissa, mitä valtuusto linjaa.

“Eniten toivon tietenkin, että löydämme kouluasioissa yhteisen näkemyksen”, hän korostaa.