Sastamalalainen Vesa Yli-Hongisto jää muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle tehtävästään Metsänhoitoyhdistys Satakunnan toiminnanjohtajana – jos vain suinkin malttaa. Metsä on tarjonnut Yli-Hongistolle leivän ja joskus jopa vähän pantavaa leivän päälle, kuten hän itse asian ilmaisee.
”Parasta nykyisessä työssäni on se, että vaikka kuinka suunnittelisi etukäteen ei koskaan aamulla tiedä, mitä päivä tuo tullessaan”, Yli-Hongisto sanoo.
Oman toimialueen metsänomistajien kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa. Yhdistyksen työntekijöitä ja urakoitsijoita sopii Yli-Hongiston mukaan kuvailla ammattitaitoisiksi ja luotettaviksi.
”Yhteishenkemme on hyvä ja olemme valmiit ottamaan vastaan metsänhoitoyhdistyksissä meneillään olevan muutosten myllerryksen.”
Mutta mikä on saanut Vesa Yli-Hongiston alunperin kiinnostumaan metsäasioista?
”Olen pienviljelijän poika Kauvatsalta metsän keskeltä. Olen marjastanut ja sienestänyt pikkupojasta lähtien. Armeijan jälkeen metsäopisto oli helppo vaihtoehto rahattomalle raikulipojalle”, hän vastaa.
Ymmärrystä suomalaiselle metsäpolitiikalle
Alan toimijoiden näkökulmasta viime vuosi oli EU-metsäedunvalvonnan hullu vuosi. Komission avaukset ja unionin metsästrategia puhuttivat laajasti Suomessakin. Vesa Yli-Hongisto toivoo EU:n päättäjien ymmärtävän, että Suomessa metsät ovat suurelta osin yksityisten pienmetsänomistajien omistuksessa.
”Otamme arjen metsien käsittelyssä huomioon luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelun. Päättäjien tulee ymmärtää laadukkaan metsänhoitomme suuri merkitys hiilensidontaan.”
Suurimmaksi huolenaiheeksi Yli-Hongisto nimeää taksonomian etenemisen. Tulevat metsänkäsittelyrajoitukset eivät saisi olla kohtuuttomia metsänomistajille.
”Jos metsien taloudellisesti järkevä hoito ei ole mahdollista, jäävät metsät hoitamatta.”
Metsään pitää panostaa
Metsässä työuransa tehnyt Vesa Yli-Hongisto pitää metsää turvallisena sijoituksena. Metsän taloudelliseen tuottoon pystytään vaikuttamaan hyvällä metsänhoidolla.
Tämä tarkoittaa, että saadakseen metsästään parhaan tuoton tulee metsähoitoon tehdä jatkuvasti panostuksia, Yli-Hongisto muistuttaa.
”Esimerkiksi kasvatushakkuiden jälkeen tehdyillä lannoituksilla voidaan metsän kasvua parantaa ja näin lisätä sijoituksen tuottoa.”
Yli-Hongiston mukaan metsään liittyy tällä hetkellä runsaasti muita kuin taloudellisia arvoja, mikä on nostanut sen markkina-arvoa. Iso osa metsähankinnoista tehdään virkistyskäyttöön.
Jos kokematon metsänomistaja aikoo hyödyntää vihreän kullan varantojaan, kannattaa puunmyyntiä suunnittelemaan ottaa asiantuntija, Yli-Hongisto sanoo.
”Ammattilainen osaa auttaa puunmyyntisuunnitelman tekemisessä, ja hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoituksen Metsäkeskukselle. Kilpailuttamalla puunmyynnit eri toimijoiden kesken saa parhaan taloudellisen tuoton.”
Vuosikymmenien ja sukupolvien mittainen asia
Millaisia voisivat olla metsänomistajien pahimmat mokat?
”Monet haluavat saada metsästään mahdollisimman suuren taloudellisen tuoton, jolloin istutustöiden laiminlyönti, taimikonhoitojen ja harvennushakkuiden tekemättä jättäminen sekä puunmyyntien tekeminen kilpailuttamatta myyntieriä julkisesti lienevät suurimmat mokat.”
Yli-Hongiston mukaan metsänomistajan kannattaa asettaa metsiensä hoidolle selkeä tavoite ja toimia sen mukaisesti, koska metsän kiertokulku kestää vuosikymmeniä ja useita sukupolvia.
Monelle metsän periminen on ”lottovoitto”. Yli-Hongisto toteaa, että yhä enemmän on kuitenkin myös niitä ihmisiä, jotka kokevat metsänomistuksen vieraana ja metsän jopa pelottavana paikkana.
”Jos näin on, lienee parasta laittaa metsätila myyntiin metsiin erikoistuneelle kiinteistövälittäjälle. Kysyntä on tällä hetkellä erittäin suuri.”
Vesa Yli-Hongisto laati meille uuden metsänomistajan muistilistan. Sen voit lukea Alueviestin 23.2. ilmestyneestä printtilehdestä tai näköislehdestä nettisivuiltamme.
